7.8.07

Wikipedian deletionistit ja inklusionistit

Kun Linus Torvalds vuonna 1991 julkaisi “kumouksellisen” käyttöjärjestelmän idun keskustelupalstalle pyytäen porukkaa osallistumaan, syntyi nykyisin laajalti tunnettu vapaa Linux-käyttöjärjestelmä. Vastaavasti Jimmy Walesin ja Larry Sangerin perustaessa Wikipedian vuonna 2001, syntyi ensimmäinen vapaasti muokattava tietosanakirja. Mutta molemmat innovaatiot synnyttivät myös jotain yleisempää. Osiltaan ne edistivät ajatusta, jonka mukaan “informaatio haluaa olla vapaata” ja verkkosovellukset kuuluvat kaikille. Hakkerikulttuurissa ohjelmistoja on pidetty matemaattisten kaavojen tapaan yhteisön yhteisomaisuutena, jolla on tekijänsä, joka mainitaan, mutta ei omistajaa, joka kontrolloi. Periaatteen muotoili alfa-hakkeri Richard M. Stallman jo 80-luvulla: käännetty copyright eli copyleft (kuten Linuxin GPL-lisenssi tai Wikipedian GFDL-lisenssi) antaa kaikille oikeuden levittää ja muokata copyleftattua informaatiota, kunhan edelleenlevitetty versio on myös copyleftattu.

Wikipediaa ja Linuxia yhdistää, että joukot pääsevät vaikuttamaan niiden sisältöön ja kehitykseen. Mutta onko näissä joukkojen tekemissä kontribuutiossa jokin oleellinen ero? Mikä erottaa digitaalisen ohjelman kirjoittamisen ja diskursiivis-semioottisen informaation eli Wikipedia-artikkeleiden kirjoittamisen ja muokkaamisen toisistaan? Kun kehittäjä lähettää koodinpätkän Torvaldsille parannuksena, Torvalds arvioi, toimiiko ohjelma muutoksen jälkeen paremmin. Kun muokkaaja muuttaa Wikipedia-artikkelia, arvioi periaatteessa koko lukijoiden joukko, paraniko artikkeli. Kuten arvata saattaa, ohjelmiston paranemisen arvioiminen on yleensä helmpompaa kuin tietosanakirja-artikkelin paranemisen arvioiminen. Wikipedian paranemisen arvioimisessa ei ole kysymys jonkin tietyn koodausyhdistelmän toimivuudesta, vaan maailmankuvallisista, epistemologisista ja valtaan liittyvistä kiistoista.

Sisään vai ulos?

Kaksi merkittää wikipedian filosofiaa ovat “deletionismi” ja “inklusionismi“. Deletionisteille näyttää olevan tärkeää luoda wikipediasta ennen kaikkea “luotettava” sanakirja, “deletionists hold the point of view that deleting poor articles is the only True Way”. Inklusionistit ovat wikipedistejä, jotka korostavat Wikipedian “vapautta”, ja “favor keeping and amending problematic articles over deleting them.” Näiden lisäksi on syntynyt koko joukko muita näkökantoja ja suuntauksia, jotka yhdessä muodostavat wikifilosofian.

Yleisesti Wikipedia-filosofiat perustuvat kolmen perusperiaatteen tulkintaan. Nämä periaatteet ovat “tarkistettavuus”, “ei uutta tutkimusta” (NOR) ja “neutraali näkökulma" (NPOV). Tarkistettavuus tarkoittaa, että Wikipediassa julkaistavien väitteiden tulee olla “ennestään hyvämaineisen julkaisijan julkaisemia” ja että artikkelissa viitataan näihin julkaisuihin. NORin mukaan wikipediassa ei pidä julkaista muokkaajien omia uusia tutkimustuloksia, vaan seikkoja, jotka on julkaistu jo aiemmin. Käytännössä nämä kaksi periaatetta täydentävät toisiaan. Wikipedian kolmas kulmakivi on neutraali näkökulma (NPOV): “Artikkelit eivät ota kantaa siihen mikä näkökulma tai mielipide on oikea, vaan esittävät kaikki merkittävät näkemykset reilusti ja tasapuolisesti”. Neutraalia näkökulmaa on hankala arvioida. Jotkut saattavat määritellä sen Valistuksen kantilaista käsitystä mukaisesti yleisen ja yhtäläisen järjen universaaliksi käytöksi, mutta kuten viimeisen vuosisadan aikana esitetty kritiikki on osoittanut, tällaisen näkökulman olettaminen on hyvin ongelmallista. Sen näennäisen neutraaliuden tai jopa objektiivisuuden on katsottu kätkeneen monia epäreiluja painotuksia (paternalistisia, sovinistisia, kolonialistisia jne.). Ja vaikka NPOV-periaatteeseen nojaava Wikipedia on ilmeisen laajakatseinen, ei sekään ole kokonaan puolueeton. Kaikkien näkökulmien julkaiseminen vapaasti on tuhoisa sellaisille yhteisönormeille, joissa tiettyjen asioiden tuntemista pidetään haitallisena. Tyypillisesti esimerkiksi seksuaalisuuteen tai uskonnollisiin väitteisiin liittyvät tiedot voidaan kokea yhteisöä hajottavina. Neutraali näkökulma ei kuitenkaan enää voine merkitä universaalia näkökulmattomuutta, vaan tiedon avoimuutta ja pluralismia.

Ajatellaan esimerkkinä NORin ja tarkistettavuuden periaatteita. Kun maailmalla tapahtuu jotain hätkähdyttävää, esimerkiksi huomattava mielensoitus (Smash Asem Kiasmalla ks. artikkeli ja keskustelu) tai väkivallanteko (Virginian yliopiston joukkomurha, ks. artikkeli ja kommentteja BoingBoingilla) on Wikipedia usein nopea ja sangen tasapainoinen lähde asioista. Miksi? Esimerkiksi Smash Asem -mielenosoituksen kohdalla kaikilla tiedostusvälineillä oli oma syynsä värittää tapahtunutta, kun taas Wikipediassa selkeät provokaatiot karsiutuvat pois. Mutta voidaanko tällainen artikkeli hyväksyä, koska siitä ei (vielä, tai ehkä koskaan) ole olemassa “ennestään hyvämaineisen julkaisijan julkaisemia” artikkeleja, kirjoja tai kuvia? Sama koskee esimerkiksi nousevia taiteilijoita tai muita kykyjä koskevia artikkeleita. Milloin heistä on riittävästi lähdemateriaalia olemassa, etenkin jos he ovat poliittisesti tai muuten kiistanalaisia?

Äärimmäinen deletionismi voi johtaa Wikipediaan, joka on “vain” kollektiivisesti tuotettu kopio olemassaolevasta kirjallisuudesta. Jos tarkistettavuus (esimerkiksi “hyvämaineisuus”) tulkitaan esimerkiksi länsimaisten luonnontieteellisten ja liberaalien ihanteiden noudattamiseksi, deletionismi voi kaventaa Wikipediassa esiintyvän tiedon laatua entisestään. Äärimmäinen inklusionismi huomauttaisi tähän, että Wikipedian todellinen potentiaali vapaana tietosanakirjana voidaan saavuttaa vain, jos sen annetaan kehittyä suuntaan, jossa vastaan voi tulla myös ei-länsimaisia ja vähemmän tunnettuja, tai kokonaan uusia tiedon muodostamisen tapoja. Eikö Wikipedian vahvuus olisi kuitenkin juuri kollektiivinen ja reaaliaikainen tiedon muokkaaminen, jossa toinen toistemme kirjoittamisia opiskellen ja parantaen teemme jotakin vielä olemassaolematonta? Kuten kriittinen kirjastotyöntekijä Anthony Pash blogissaan kirjoittaa: “Vaihtoehtoiset uutiskirjeet, lehdet ja pienet riippumattomat kustantamot julkaisevat suuren määrän käyttökelpoista informaatiota joka jää käyttämättä yksinkertaisesti siksi, että painotamme niin paljon vertaisarvioituja ja muita ‘auktorisoituja’ lähteitä. Menettelemme näin koska emme luota opiskelijoiden itse löytävän luotettavaa ja puolueetonta informaatiota. Ongelma on siinä, että ellemme auta heitä tekemään näitä päätöksiä itse, kohtelemme heitä kuin heikkoja ja riippuvaisia lapsia.”

Wikistemologia

Kysymys on tärkeä ennen kaikkea sellaisten Wikipedian sisarprojektien kuin Wikiyliopisto kannalta, ja liittyy Wikipedian tieto-oppiin: jatkaako Wikipedia länsimaisen rationalismin perinnettä, kasautuvan tiedon ihannetta vai säilyykö siinä mahdollisuus jonkin uuden, vielä tuntemattomien tietorakenteiden jne. avautumiseen? Osaltaan tässä on kysymys myös Wikipedian potentiaalista: vapaan tietosanakirjan ei tarvitse olla deletionistinen (toisin kuin perinteisen tietosanakirjan), mutta otetaanko tämä potentiaali käyttöön, pidetäänkö ovi avoinna, vaikkei ehkä tarkkaan tiedetä, minne se vie? (Vrt. tutkimukset, joiden mukaan kännykkä/netti-sukupolvi muistaa huonommin syntymäpäiviä, puhelinnumeroita yms.)

Maailmankuvallisesta näkökulmasta Wikipedian kehittämisessä on kysymys länsimaisen ja “muun maailman” välisestä suhteesta. Onko Wikipedia eräs länsimaisen ajattelun uusi uljas ulottuvuus, jota perustellaan kolonialistisesta perinteestä tutuin fraasein muiden auttamisena ja tiedon jakamisena (tietystä suunnasta) ottamatta huomioon sitä, että “muut” eivät ehkä halua “apua” eivätkä tyydy siihen, vaan katkaisevat tarjotut tieto/valta -siteet luoden omat käytäntönsä? (Tässäkin suhteessa tärkeää on eri kielisten Wikipedioiden vertaileva tutkimus, eli mitkä teemat painottuvat missäkin?)

Tätä valtaa ja tasa-arvoa koskeva teemaa voidaan lähestyä tiedon ja vallan yhteenkietoutumista tutkineen Michel Foucault’n ‘metodin’ avulla. Jos jotakin – esimerkiksi frenologiaa, oppia kallonmuodon ja älyn yhteydestä – pidetään totena, sillä on vaikutuksia valtaan ja politiikkaan. Vastavaasti jos vaikkapa jokin uskonnollinen suuntaus käyttää valtaa, sillä on vaikutuksia siihen, mitä pidetään totena, tietämisen arvoisena tietona (esimerkiksi koulujen opetussuunnitelmissa ja sitä tietä ihmisten elämissä). Näitä Wikipedian tieto/valta-asetelmia pitäisi tutkia esimerkiksi kysymällä, millaisia valta-efektejä deletionistisella tietokäsityksellä on ja millaisia tieto-efektejä deletionistisella vallalla? Vastaavasti tulisi pohtia inklusionistisen tietonäkemyksen valtavaikutuksia, ja inklusionistisen vallan vaikutuksia (erityisesti läntisiin) käsityksiin totuudesta ja tiedosta. Mitä tapahtuu kun kumulatiivisen ja “järjestäytyneen” asiantuntijatieto-vallan rinnalle tulee “humpuuki” ja asialleen omistautuneiden wikipedisti-asiantuntijoiden rinnalle astuvat julkkikset, kädestä ennustajat, silmänkääntäjät ja maailmanparantajat…

Wikipediassa jotkut näyttävät hyvään orwellilaiseen tapaan olevan tasa-arvoisempia ja “demokraattisempia” kuin toiset ja käyttävät näin ollen huomattavaa valtaa päättäessään muun muassa tietosanakirja-artikkelien merkittävyydestä. Demokratian käsite näyttää olevan konsensuaalisessa käytössä, ja toteutuvan “jäsenäänestyksin”. Näihin liittyvistä äänestysteknisistä seikoista Wikipedian käyttäjien ja kehittäjien keskuudessa riittää keskustelua. Vähemmän puhutaan periaatteellisista kysymyksistä. Siksi voikin muistuttaa ranskalaisfilosofi Jacques Rancièren sanoista: “Demokratia ei perustu minkään asioiden olemukselle tai instituution takaamille muotoseikoille. Se ei ole syntynyt mistään historiallisesta välttämättömyydestä eikä todista mistään tällaisesta. Se perustuu vain tiettyjen siihen kuuluvien tekojen päättäväisyydelle ja lujuudelle. Pelon lisäksi tämä voi herättää vihaa niissä, jotka ovat tottuneet hallitsemaan ajattelua (the magisterium of thought). Mutta niiden keskuudessa, jotka osaavat jakaa älyn yhdenvertaisuuden (the equal power of intelligence) kaikkien kanssa, tämä käsitys demokratiasta voi päinvastoin innostaa rohkeuteen ja iloon.” (Hatred of Democracy, 2007, 97.)

Aina kannattaa pitää mielessä myös iso kuva: mikä Wikipedia oikeastaan on? Onko se “tehdas”, länsimaisin mittarein tasapuolinen ja neutraali tietosanakirja kaikista olennaisista aiheista? Vai onko se “temppeli”, jossa valtaa pitävät “ylipapit” päättävät, mitä Wikipedia tarkoittaa ja pitää sisällään? Temppeli olisi lähellä deletismiä. Entä “basaari”, joka viittaa jo huomattavasti avarampaan käsitykseen Wikipediasta, mutta tuo mukanaan myös ajatuksen ostosta ja myynnistä. Basaarissahan kaupataan monenlaista: tarpeellista ja rihkamaa – ja Wikipedian ympärillä on jo käyty keskustelua siitä, pitäisikö sivuilla sallia mainonta. Tämä liene “kommersialistien” näkökanta. Vai onko Wikipedia vapaana tietosanakirjana “keidas”, joka tiedon lisäksi tarjoaa myös virvoitusta?

Juha ja Tere

Ei kommentteja: