digiluku

Blogi muuttaa

2009-10-19T10:32:00.001+03:00

suoritusvaihtoehdot

2009-09-15T09:39:00.003+03:00

Output: yksi seuraavista; AIKA-A11, MEKAP2, HYPEA3

Suoritustavat:
a) luennot + harjoitusryhmätyö (tässä vaihtoehdossa luentoja ei tentitä, vaan esitellään ryhmänä oma harjoitustyö)
b) luennot + kirjatentti (1 vapaavalintainen kirja, kirja valitaan suorituskohteen mukaan, tentitään yleisenä tenttipäivänä + luennoista tulee samalla yks kysymys)
c) luennot + lukupiiri (1 vapaavalintainen kirja)
d) lukupiiri (ks. ohje Wikiversity-sivulla)
e) kirjatentti (tentitään yleisenä tenttipäivänä, kirjat valitaan outputin mukaan)

Syksy 2009

2009-09-15T09:08:00.001+03:00

Kurssin sivut täällä: http://fi.wikiversity.org/wiki/Uudet_lukutaidot

Hyvii blogei

2009-08-30T13:07:00.001+03:00

100 parasta blogia media-opiskelijoille. On siellä tosiaan joitain hyviä!

http://associatedegree.org/2009/08/24/100-best-blogs-for-new-media-students/

Luento 16.9.

2008-09-22T13:58:00.000+03:00

Luentokalvot täällä.

Leenan luentomuistiinpanot

2008-09-09T09:11:00.003+03:00

eli luennon 2.9. aiheesta "Lukutaidot" löytyvät täältä.

Mitä on lukutaito?

2008-09-02T13:15:00.006+03:00

Tässä pari linkkiä:
Lankshear, Colin & Knobel, Michele (2004) "New" Literacies: Research and Social Practice
Shor, Ira (1999) What is critical literacy?

Ja kaksi kirjavinkkiä:
Lankshear & Knobel (toim.) (2008) Digital Literacies. Concepts, Policies and Practices. Peter Lang.
Pahl & Rowsell (2005) Literacy and Education. Understanding the New Literacy Studies in Classroom. Paul Chapman Publishing.

Syksyn '08 kurssi

2008-09-01T14:38:00.000+03:00

Lisätietoa: http://beta.wikiversity.org/wiki/Uudet_lukutaidot

Työkaluja

2008-08-08T12:20:00.001+03:00

Hurja lista vapaista työkaluista oppimiseen & opettamiseen liittyen, pistän tähän vain ekat sata... :

Let's explore the idea that there is at least one excellent free learning
tool (or site) for every learning problem, need or issue!

*I want a FREE*:

  1. Easy-to-use and secure Internet browser?*
**Firefox*
  2. e-Mail system?* **Gmail* 
  3. Social bookmarking tool? *del.icio.us* 
  4. Social bookmarking tool with collaborative learning features (groups,
  forums, etc.)? *Diigo* 
  5. Tool to *translate* text or a webpage? *Google Language
Tools*
  6. RSS reader? *Omea Reader*
  7. Online RSS reader? *Google Reader* 
  8. Online Calendar? *Google Calendar* 
  9. Tool to aggregate all my resources, mail, RSS feeds, etc, in one
  place?* **iGoogle*  or
*Pageflakes*
  10. Platform to incorporate all my favorite tools within one environment?
  *Elgg* 
  11. Learning Management System (*LMS*)? Easy, *Moodle*
  12. Hosted LMS? Here are
*SEVEN*
  !
  13. Tool to assist me in evaluating and selecting a LMS?
*EduTools*
  14. Learning Activity Management System?
*LAMS*
  15. Collaboration tool? Connect with *Ning* 
  16. Social Networking tool? Tricky one! *Facebook*
  17. 3D online virtual world where I can socialize, connect and
learn? *Second
  Life* 
  18. Content Management System (*CMS*)? *Joomla* 
  19. Tool to create my own website? *Webnode* 
  20. *Virtual Classroom*? *DimDim* 
  21. Hosted Virtual Classroom?* **WiZiQ* 
  22. Tool to broadcast myself to the world? *USTREAM*
  23. Tool to make calls from my computer?
*Skype*
  24. Videoconferencing chat service? *Vawkr* 
  25. Content *authoring* tool? How about two?
*eXe*
  * *&* **CourseLab* 
  26. Alternative to Microsoft Office? *OpenOffice*
  27. Online suite of office tools? *Google Docs* or
  *Zoho* 
  28. Tool that accurately converts my PowerPoint to Flash (including
  animations)? *iSpring
Free*
  29. Web authoring tool alternative to FrontPage and Dreamweaver?
*NvU*or
  *KompoZer* 
  30. Personal online notebook? *Google
Notebook*
  31. Blogging tool? *WordPress* ! Why aren't you
  using WordPress? Good Question!
  32. Blogging tool for educators? *Edublogs* 
  33. Directory of edubloggers from around the world? *International
  Edubloggers Directory* 
  34. Microblogging tool? *Twitter* 
  35. Wiki tool? *PBwiki* 
  36. Encyclopedia, which I can add to or edit?
*Wikipedia*
  37. Community dedicated to collaborative development of free content? *
  WikiEducator* 
  38. Audio recording tool? *Audacity* 
  39. Tool to record and host my audio recordings online? *Odeo
Studio*
  40. Tool to transform media into collaborative spaces with video, voice
  and text commenting? *VoiceThread* 
  41. Tool for storytelling? *Here are
50!*
  42. Screencasting (recording) tool? *Wink*
  43. Hosted screencasting tool? *Jing* 
  44. Mindmapping tool? *FreeMind* 
  45. Tool that lets me brainstorm and create mindmaps online?
*Bubbl.us*
  46. Easy-to-learn 3D authoring software tool? *Google
SketchUp*
  * *
  47. Alternative to 3D Studio Max?
*Blender*
  48. *Photo/image* editing tool? *GIMP*  or
*Picasa*
  49. Online photo/image editing tool? *Splashup*
  50. Tool to create cool personalized images? *Custom Sign Generator
  Widgets* 
  51. Image Resizer? *Dosize* 
  52. Watermarking tool?
*uMark*
  53. Screen Color Picker?
*ColorSchemer*
  54. Tool to highlight text in a webpage? *The Awesome
Highlighter*
  55. Tool to create flowcharts, diagrams, technical drawings?
*Gliffy*
  56. Tool to create comics and cartoons?
*ToonDoo*
  57. Tool to make screenshots from different browsers with one click? *
  Browsershots* * *
  58. Tool to create PDFs from any Windows program?
*PDFCreator*
  59. Online file conversion tool (e.g. Word >PDF>PowerPoint)?
*Zamzar*
  60. Tool to *share* my slides? Too easy man!*
**SlideShare*
  61. Tool to share my videos? Come on! *YouTube* 
  62. Online science research sharing portal? *SciVee*
  63. Online community to share and discuss instructional teacher videos? *
  TeacherTube* 
  64. Online community to share, discuss and learn about the uses of
  educational technology? *EdTechTalk* 
  65. Online community to test my big ideas? *Big
Think*
  66. Tool to download videos from any video sharing site (YouTube,
  Metacafe, etc.)? *ClipNabber* 
  67. Self-publishing tool (books, papers, articles, etc)?
*Scribd*
  68. Tool to share my pictures? Are you joking!
*Flickr*
  69. Space to upload and share my files? *eSnips* 
  70. File hosting solution that allows me to share files up to 250MB each?
  *FileCrunch* 
  71. Online *quiz *tool? *ClassMarker* 
  72. Tool to create interactive quizzes and puzzles? *Hot
Potatoes*
  73. Tool to create web and print-based crossword puzzles? *
  EclipseCrossword* * *
  74. Inquiry-oriented lesson tool? *WebQuest* 
  75. Online polling tool with a bit of fizzle?
*Polldaddy*
  76. Online survey tool? *Click here to
choose*
  !
  77. Tool to create Flash *games* (templates)?
*ClassTools.net*
  78. Investment Simulation Game? *Virtual
Trader*
  79. Interactive 3D business simulator?
*INNOV8*
  80. Game to understand cancer better?
*Re-Mission*
  81. Game to understand the scientific method and 21st Century Skills? *River
  City* 
  82. Game to understand variable manipulations for urban management? *
  SimCity* 
  83. Game to understand social studies better? *Quest
Atlantis*
  84. Game to understand world hunger and efforts to alleviate it? *WFP
  Foodforce* 
  85. Game to learn more vocabulary and help hungry people? Seriously! *
  FreeRice* 
  86. Range of interactive tools to help me understand maths concepts? *Shodor
  Interactivate* 
  87. Tool to create my own *search* engine tailored to my needs? *Google
  Custom Search
Engine
  *
  88. Human-powered search engine? *Mahalo* 
  89. Metasearch engine with visual display interfaces? What! Here is *
  KartOO* !
  90. Search engine that groups the results by topic via automated
  clustering technology? *Vivisimo* 
  91. Science-specific search engine? *Scirus* 
  92. All-in-one research search tool? *Schoolr* 
  93. Tool to help me collect, manage, and cite my research sources? *
  Zotero* 
  94. Tool that generates detailed statistics about the visitors to my
  website? *Google Analytics* * *
  95. Tool to search, discover, rank and compare different sites around the
  world? *Alexa* 
  96. Tool to search the full text of books? *Google Book
Search*
  97. Tool to search for scholarly literature? *Google
Scholar*
  98. Tool to search for patents? *Google Patent
Search*
  99. Tool that sends me email updates of the latest relevant Google
  results (e.g. e-Learning)? *Google Alerts* 
  100. Energy saving search engine? *Blackle*

Sosiaalinen media oppimisen tukena

2008-06-24T15:38:00.002+03:00

Lisää Anne Rongaksen tuottamaa materiaalia: Sosiaalinen media oppimisen tukena.

Yhteistyön media opetuksessa

2008-02-10T18:15:00.000+02:00

Sosiaalinen media/yhteistyön media leviää opettajien keskuudessa. Anne Rongas on erityisen aktiivinen alan kehittäjä:
http://sosiaalinen.wikispaces.com/
http://kohtigradua.pbwiki.com/

Digital Media and Learning

2007-12-31T10:41:00.000+02:00

The MacArthur Foundations initiative on Digital Media and Learning has just
announced the publication of six new books by MIT Press:

Civic Life Online: How Digital Media Can Engage Youth (editor, Lance Bennett)
Digital Media, Youth and Credibility (editors, Miriam Metzger and Andrew
Flanigin)
Digital Youth, Innovation and the Unexpected (editor, Tara McPherson)
The Ecology of Games: Connecting Youth, Games and Learning (editor, Katie Salen)
Learning, Race and Ethnicity: Youth and Digital Media (editor, Anna Everett)
Youth, Identity and Digital Media (editor, David Buckingham)

The volumes can be viewed and downloaded free from the MIT Press site at:
http://mitpress.mit.edu/dml

The Foundation is also supporting a major new journal in the field, the
International Journal of Learning and Media, to begin publication by MIT
Press in early 2009. The journal is edited by David Buckingham, Katie Salen
and Tara McPherson. Details can be accessed via the MIT address above, or
direct from:

http://mitpress.mit.edu/catalog/browse/browse.asp?btype=6&serid=170&xid=13&xcid=10310

Details of the wider MacArthur initiative, including a range of new funded
research projects are at

http://digitallearning.macfound.org/site/c.enJLKQNlFiG/b.2029199/k.BFC9/Home.htm

Yhteistyön media

2007-12-08T12:35:00.000+02:00

Matskua yhteistyön mediasta: https://www.eu.socialtext.net/medialiteracy/index.cgi?

Colleges outsourcing e-mail

2007-11-29T10:51:00.000+02:00

I can easily see why institutioens would do this; the quota on my university e-mail is so low that it overflows every time someone sends a sizeable attachment. So I have had to go to other emails.

Moreover, in many institutions of education issues of “security” and “privacy” are taken to such extremes that blogs (with comments) and wikis are impossible to handle on the edu infra. The result again: outsourcing, using whatever is available. This might mean that edu institutions will miss a big part of the 2.0, p2p, social media - take your pick - revolution happening right now. Not good.

Seminaarin blogi ja jaiku

2007-10-13T15:12:00.000+03:00

Hei, me blogataan! -seminaarin blogiosoite on
http://heyweareblogging.blogspot.com/

Ja jaiku-osoite:
http://jaiku.com/channel/NewLiteracies

Osallistu, keskustele, jaikuile online

Wikiversity: Free Education, Free School

2007-10-11T09:15:00.000+03:00

Please feel free to comment! Work in progress: Leinonen, Vadén, Suoranta: Wikiversity: Free Education, Free School

10.10. muistiinpanot

2007-10-10T17:25:00.000+03:00

täällä.

Maanantain seminaarin menomesta

2007-10-09T15:41:00.000+03:00

Maanatain seminaariblogi löytyy täältä.

Ryhmälle töitä

2007-10-09T14:01:00.000+03:00

Jos mietitte ryhmäaiheita, nyt olisi tarjolla loistava ja hektinen tilaisuus. Maanantain semminaariin kaivattaisiin bloggareita. Eli tehtävänä on istua salissa kuunnella ja blogata puheista ja tunnelmista. Hommaan tarvitaan oma läppäri ja pääsy yliopiston langattomaan verkkoon.

Seminaarista enemmän tästä.

Tule, osallistu ja bloggaa. Ilmoita ryhmäsi Reijo Kupiaiselle.

Tutkimusta

2007-10-07T17:10:00.000+03:00

Uutta tutkimustietoa lasten mediasuhteesta symbolisen vuorovaikutuksen kannalta. Raisa Koivusalo-Kuusivaaran väitöskirja tästä.

Luentoja juutuubiin

2007-10-04T21:48:00.000+03:00

UC Berkeley kuuluu pistävän kokonaisia kursseja videona YouTubelle.

Diat 3.10.

2007-10-03T13:03:00.000+03:00

Toisen luennon (3.10.) diat löytyvät täältä.

Mitä on valistus

2007-10-03T09:26:00.000+03:00

Kantin mitä on valistus -teksti löytyy täältä.

Ilmoittaudu seminaariin

2007-10-03T09:08:00.000+03:00

Hei, me blogataan!
Digitaaliset lukutaidot sosiaalisen median käytänteissä

15.10. 2007, Tampereen yliopisto

Ilmoittaudu seminaariin 10.10. mennessä sähköpostitse ilmoittautuminen@mediakasvatus.fi. Ilmoita ilmoittautumisen yhteydessä nimesi, sähköpostiosoitteesi sekä ammattisi. Lisätietoja: Anniina Lundvall, p. 050 5942275. Tiedustelut ja kysymykset voi lähettää sähköpostiosoitteeseen ilmoittautuminen@mediakasvatus.fi

Johdatusta uusiin lukutaitoihin 26.9.2007

2007-09-26T12:24:00.001+03:00

Johdatusta lukutaitoihin esitykseni pdf-muodossa

Oikein hyvää kurssin alkua ja jatkoa!

Ryhmät

2007-09-26T11:50:00.001+03:00

Ryhmien kokoonpanot: http://digiluku.wikispaces.com/

Muokatkaa tarpeen mukaan & ajan mittaan!

2007 kurssin aikataulu

2007-09-26T10:02:00.000+03:00

26.9. Paikalla Leena, Juha & Tere. Leena puhuu uusista lukutaidoista ja luo teoreettista viitekehystä asialle.
- ryhmäjako kannattaa varmaan kanssa tehdä heti kärkeen, kun on näin iso ryhmäkin (myös wikiin)
- yksi ryhmä päivittämään tätä http://digiluku.blogspot.com/ blogia
- seminaariin ilmoittautuminen

3.10. Paikalla Repa ja Juha. Repan aiheena medialukutaidon eri teoriaperinteet ja Colinin ja Michelen kuvio uusista ja vanhoista lukutaidoista? Yhteistoiminnallinen lukutaito (artikkelin mukaan)?, Juha jatkaa putoamalla digikuiluun ja tähyämällä sieltä sos mediaa

10.10. Paikalla Reijo ja Tere. "Wikiworld ja sosiaalinen media".
- esimerkkien läpikäynti (podcast, blog, wiki, ...)
- wikiworld ja pol eco

15.10. Seminaari: "Hei me blogataan!"

17.10. Paikalla Repa ja Tere. Michele Knobel & Colin Lankshear. Omat lukutaitomme ja käytäntömme" / "Our Own Personal Literacies and Digital Practices".

21.11. Loppusem I
28.11. Loppusem II

Ryhmätöissä vastataan esim. seuraaviin kysymyksiin:
Mitä tämä on? Mikä tämä on? Mitä sillä voi tehdä?
Mitä sillä voisi tehdä?

Kurssin suorittaminen:

1. Luennot/keskustelut & ryhmätyö TAI opintopiiri TAI kirjatentti

2. Ryhmät valitsevat jonku yhteistyömedian (blogi, wiki, facebook...)

3. Kurssille osallistumiseen kuuluu osallistuminen Hei me blogataan -seminaariin 15.10.. Ilmoittautumiset: ilmoittautuminen@mediakasvatus.fi

4. Voisi kysyä löytyykö lisää halukkaita lukupiirityöskentelyyn. Rezalle on ilmoittautunut pari ryhmää, mutta salissa saattaa olla joitakin, jotka etsivät tovereita. rezalta saa kirjalistaa ja ohjeita s-postitse kun ryhmä (väh. 3 henkeä) on kasassa.

5. Muutoin kurssin suorittamisvaihtoehdot: luento ja luentotentti + ryhmätyö, luku/opintopiiri

6. Tentitään oman oppiaineen mukaan omalle laitokselle yleisinä tenttipäivinä.

Democracy player on nyt Miro

2007-09-15T23:59:00.000+03:00

Aiemmin mainittu video-"iTunes" Democracy Player on nykyään nimeltään Miro. Mainio vempele. Etsii ja näyttää myös YouTube ym. videoita. Täältä voi lukea lisää videon, TVn ja Internetin ihmeellisestä törmäilystä.

Wikipedian deletionistit ja inklusionistit

2007-08-07T21:51:00.000+03:00

Kun Linus Torvalds vuonna 1991 julkaisi “kumouksellisen” käyttöjärjestelmän idun keskustelupalstalle pyytäen porukkaa osallistumaan, syntyi nykyisin laajalti tunnettu vapaa Linux-käyttöjärjestelmä. Vastaavasti Jimmy Walesin ja Larry Sangerin perustaessa Wikipedian vuonna 2001, syntyi ensimmäinen vapaasti muokattava tietosanakirja. Mutta molemmat innovaatiot synnyttivät myös jotain yleisempää. Osiltaan ne edistivät ajatusta, jonka mukaan “informaatio haluaa olla vapaata” ja verkkosovellukset kuuluvat kaikille. Hakkerikulttuurissa ohjelmistoja on pidetty matemaattisten kaavojen tapaan yhteisön yhteisomaisuutena, jolla on tekijänsä, joka mainitaan, mutta ei omistajaa, joka kontrolloi. Periaatteen muotoili alfa-hakkeri Richard M. Stallman jo 80-luvulla: käännetty copyright eli copyleft (kuten Linuxin GPL-lisenssi tai Wikipedian GFDL-lisenssi) antaa kaikille oikeuden levittää ja muokata copyleftattua informaatiota, kunhan edelleenlevitetty versio on myös copyleftattu.

Wikipediaa ja Linuxia yhdistää, että joukot pääsevät vaikuttamaan niiden sisältöön ja kehitykseen. Mutta onko näissä joukkojen tekemissä kontribuutiossa jokin oleellinen ero? Mikä erottaa digitaalisen ohjelman kirjoittamisen ja diskursiivis-semioottisen informaation eli Wikipedia-artikkeleiden kirjoittamisen ja muokkaamisen toisistaan? Kun kehittäjä lähettää koodinpätkän Torvaldsille parannuksena, Torvalds arvioi, toimiiko ohjelma muutoksen jälkeen paremmin. Kun muokkaaja muuttaa Wikipedia-artikkelia, arvioi periaatteessa koko lukijoiden joukko, paraniko artikkeli. Kuten arvata saattaa, ohjelmiston paranemisen arvioiminen on yleensä helmpompaa kuin tietosanakirja-artikkelin paranemisen arvioiminen. Wikipedian paranemisen arvioimisessa ei ole kysymys jonkin tietyn koodausyhdistelmän toimivuudesta, vaan maailmankuvallisista, epistemologisista ja valtaan liittyvistä kiistoista.

Sisään vai ulos?

Kaksi merkittää wikipedian filosofiaa ovat “deletionismi” ja “inklusionismi“. Deletionisteille näyttää olevan tärkeää luoda wikipediasta ennen kaikkea “luotettava” sanakirja, “deletionists hold the point of view that deleting poor articles is the only True Way”. Inklusionistit ovat wikipedistejä, jotka korostavat Wikipedian “vapautta”, ja “favor keeping and amending problematic articles over deleting them.” Näiden lisäksi on syntynyt koko joukko muita näkökantoja ja suuntauksia, jotka yhdessä muodostavat wikifilosofian.

Yleisesti Wikipedia-filosofiat perustuvat kolmen perusperiaatteen tulkintaan. Nämä periaatteet ovat “tarkistettavuus”, “ei uutta tutkimusta” (NOR) ja “neutraali näkökulma" (NPOV). Tarkistettavuus tarkoittaa, että Wikipediassa julkaistavien väitteiden tulee olla “ennestään hyvämaineisen julkaisijan julkaisemia” ja että artikkelissa viitataan näihin julkaisuihin. NORin mukaan wikipediassa ei pidä julkaista muokkaajien omia uusia tutkimustuloksia, vaan seikkoja, jotka on julkaistu jo aiemmin. Käytännössä nämä kaksi periaatetta täydentävät toisiaan. Wikipedian kolmas kulmakivi on neutraali näkökulma (NPOV): “Artikkelit eivät ota kantaa siihen mikä näkökulma tai mielipide on oikea, vaan esittävät kaikki merkittävät näkemykset reilusti ja tasapuolisesti”. Neutraalia näkökulmaa on hankala arvioida. Jotkut saattavat määritellä sen Valistuksen kantilaista käsitystä mukaisesti yleisen ja yhtäläisen järjen universaaliksi käytöksi, mutta kuten viimeisen vuosisadan aikana esitetty kritiikki on osoittanut, tällaisen näkökulman olettaminen on hyvin ongelmallista. Sen näennäisen neutraaliuden tai jopa objektiivisuuden on katsottu kätkeneen monia epäreiluja painotuksia (paternalistisia, sovinistisia, kolonialistisia jne.). Ja vaikka NPOV-periaatteeseen nojaava Wikipedia on ilmeisen laajakatseinen, ei sekään ole kokonaan puolueeton. Kaikkien näkökulmien julkaiseminen vapaasti on tuhoisa sellaisille yhteisönormeille, joissa tiettyjen asioiden tuntemista pidetään haitallisena. Tyypillisesti esimerkiksi seksuaalisuuteen tai uskonnollisiin väitteisiin liittyvät tiedot voidaan kokea yhteisöä hajottavina. Neutraali näkökulma ei kuitenkaan enää voine merkitä universaalia näkökulmattomuutta, vaan tiedon avoimuutta ja pluralismia.

Ajatellaan esimerkkinä NORin ja tarkistettavuuden periaatteita. Kun maailmalla tapahtuu jotain hätkähdyttävää, esimerkiksi huomattava mielensoitus (Smash Asem Kiasmalla ks. artikkeli ja keskustelu) tai väkivallanteko (Virginian yliopiston joukkomurha, ks. artikkeli ja kommentteja BoingBoingilla) on Wikipedia usein nopea ja sangen tasapainoinen lähde asioista. Miksi? Esimerkiksi Smash Asem -mielenosoituksen kohdalla kaikilla tiedostusvälineillä oli oma syynsä värittää tapahtunutta, kun taas Wikipediassa selkeät provokaatiot karsiutuvat pois. Mutta voidaanko tällainen artikkeli hyväksyä, koska siitä ei (vielä, tai ehkä koskaan) ole olemassa “ennestään hyvämaineisen julkaisijan julkaisemia” artikkeleja, kirjoja tai kuvia? Sama koskee esimerkiksi nousevia taiteilijoita tai muita kykyjä koskevia artikkeleita. Milloin heistä on riittävästi lähdemateriaalia olemassa, etenkin jos he ovat poliittisesti tai muuten kiistanalaisia?

Äärimmäinen deletionismi voi johtaa Wikipediaan, joka on “vain” kollektiivisesti tuotettu kopio olemassaolevasta kirjallisuudesta. Jos tarkistettavuus (esimerkiksi “hyvämaineisuus”) tulkitaan esimerkiksi länsimaisten luonnontieteellisten ja liberaalien ihanteiden noudattamiseksi, deletionismi voi kaventaa Wikipediassa esiintyvän tiedon laatua entisestään. Äärimmäinen inklusionismi huomauttaisi tähän, että Wikipedian todellinen potentiaali vapaana tietosanakirjana voidaan saavuttaa vain, jos sen annetaan kehittyä suuntaan, jossa vastaan voi tulla myös ei-länsimaisia ja vähemmän tunnettuja, tai kokonaan uusia tiedon muodostamisen tapoja. Eikö Wikipedian vahvuus olisi kuitenkin juuri kollektiivinen ja reaaliaikainen tiedon muokkaaminen, jossa toinen toistemme kirjoittamisia opiskellen ja parantaen teemme jotakin vielä olemassaolematonta? Kuten kriittinen kirjastotyöntekijä Anthony Pash blogissaan kirjoittaa: “Vaihtoehtoiset uutiskirjeet, lehdet ja pienet riippumattomat kustantamot julkaisevat suuren määrän käyttökelpoista informaatiota joka jää käyttämättä yksinkertaisesti siksi, että painotamme niin paljon vertaisarvioituja ja muita ‘auktorisoituja’ lähteitä. Menettelemme näin koska emme luota opiskelijoiden itse löytävän luotettavaa ja puolueetonta informaatiota. Ongelma on siinä, että ellemme auta heitä tekemään näitä päätöksiä itse, kohtelemme heitä kuin heikkoja ja riippuvaisia lapsia.”

Wikistemologia

Kysymys on tärkeä ennen kaikkea sellaisten Wikipedian sisarprojektien kuin Wikiyliopisto kannalta, ja liittyy Wikipedian tieto-oppiin: jatkaako Wikipedia länsimaisen rationalismin perinnettä, kasautuvan tiedon ihannetta vai säilyykö siinä mahdollisuus jonkin uuden, vielä tuntemattomien tietorakenteiden jne. avautumiseen? Osaltaan tässä on kysymys myös Wikipedian potentiaalista: vapaan tietosanakirjan ei tarvitse olla deletionistinen (toisin kuin perinteisen tietosanakirjan), mutta otetaanko tämä potentiaali käyttöön, pidetäänkö ovi avoinna, vaikkei ehkä tarkkaan tiedetä, minne se vie? (Vrt. tutkimukset, joiden mukaan kännykkä/netti-sukupolvi muistaa huonommin syntymäpäiviä, puhelinnumeroita yms.)

Maailmankuvallisesta näkökulmasta Wikipedian kehittämisessä on kysymys länsimaisen ja “muun maailman” välisestä suhteesta. Onko Wikipedia eräs länsimaisen ajattelun uusi uljas ulottuvuus, jota perustellaan kolonialistisesta perinteestä tutuin fraasein muiden auttamisena ja tiedon jakamisena (tietystä suunnasta) ottamatta huomioon sitä, että “muut” eivät ehkä halua “apua” eivätkä tyydy siihen, vaan katkaisevat tarjotut tieto/valta -siteet luoden omat käytäntönsä? (Tässäkin suhteessa tärkeää on eri kielisten Wikipedioiden vertaileva tutkimus, eli mitkä teemat painottuvat missäkin?)

Tätä valtaa ja tasa-arvoa koskeva teemaa voidaan lähestyä tiedon ja vallan yhteenkietoutumista tutkineen Michel Foucault’n ‘metodin’ avulla. Jos jotakin – esimerkiksi frenologiaa, oppia kallonmuodon ja älyn yhteydestä – pidetään totena, sillä on vaikutuksia valtaan ja politiikkaan. Vastavaasti jos vaikkapa jokin uskonnollinen suuntaus käyttää valtaa, sillä on vaikutuksia siihen, mitä pidetään totena, tietämisen arvoisena tietona (esimerkiksi koulujen opetussuunnitelmissa ja sitä tietä ihmisten elämissä). Näitä Wikipedian tieto/valta-asetelmia pitäisi tutkia esimerkiksi kysymällä, millaisia valta-efektejä deletionistisella tietokäsityksellä on ja millaisia tieto-efektejä deletionistisella vallalla? Vastaavasti tulisi pohtia inklusionistisen tietonäkemyksen valtavaikutuksia, ja inklusionistisen vallan vaikutuksia (erityisesti läntisiin) käsityksiin totuudesta ja tiedosta. Mitä tapahtuu kun kumulatiivisen ja “järjestäytyneen” asiantuntijatieto-vallan rinnalle tulee “humpuuki” ja asialleen omistautuneiden wikipedisti-asiantuntijoiden rinnalle astuvat julkkikset, kädestä ennustajat, silmänkääntäjät ja maailmanparantajat…

Wikipediassa jotkut näyttävät hyvään orwellilaiseen tapaan olevan tasa-arvoisempia ja “demokraattisempia” kuin toiset ja käyttävät näin ollen huomattavaa valtaa päättäessään muun muassa tietosanakirja-artikkelien merkittävyydestä. Demokratian käsite näyttää olevan konsensuaalisessa käytössä, ja toteutuvan “jäsenäänestyksin”. Näihin liittyvistä äänestysteknisistä seikoista Wikipedian käyttäjien ja kehittäjien keskuudessa riittää keskustelua. Vähemmän puhutaan periaatteellisista kysymyksistä. Siksi voikin muistuttaa ranskalaisfilosofi Jacques Rancièren sanoista: “Demokratia ei perustu minkään asioiden olemukselle tai instituution takaamille muotoseikoille. Se ei ole syntynyt mistään historiallisesta välttämättömyydestä eikä todista mistään tällaisesta. Se perustuu vain tiettyjen siihen kuuluvien tekojen päättäväisyydelle ja lujuudelle. Pelon lisäksi tämä voi herättää vihaa niissä, jotka ovat tottuneet hallitsemaan ajattelua (the magisterium of thought). Mutta niiden keskuudessa, jotka osaavat jakaa älyn yhdenvertaisuuden (the equal power of intelligence) kaikkien kanssa, tämä käsitys demokratiasta voi päinvastoin innostaa rohkeuteen ja iloon.” (Hatred of Democracy, 2007, 97.)

Aina kannattaa pitää mielessä myös iso kuva: mikä Wikipedia oikeastaan on? Onko se “tehdas”, länsimaisin mittarein tasapuolinen ja neutraali tietosanakirja kaikista olennaisista aiheista? Vai onko se “temppeli”, jossa valtaa pitävät “ylipapit” päättävät, mitä Wikipedia tarkoittaa ja pitää sisällään? Temppeli olisi lähellä deletismiä. Entä “basaari”, joka viittaa jo huomattavasti avarampaan käsitykseen Wikipediasta, mutta tuo mukanaan myös ajatuksen ostosta ja myynnistä. Basaarissahan kaupataan monenlaista: tarpeellista ja rihkamaa – ja Wikipedian ympärillä on jo käyty keskustelua siitä, pitäisikö sivuilla sallia mainonta. Tämä liene “kommersialistien” näkökanta. Vai onko Wikipedia vapaana tietosanakirjana “keidas”, joka tiedon lisäksi tarjoaa myös virvoitusta?

Juha ja Tere

Kurssikirja uusista lukutaidoista netissä

2007-07-30T01:54:00.000+03:00

Hauskaa: Michelle Knobel ja Colin Lankshear ovat laittaneet toimittamansa kirjan A New Literacies Sampler tuoreeltaan nettiin. Voinemme käyttää sitä kurssikirjallisuutena syksyn kurssilla ja tutustua muutenkin, sillä pariskuntahan tulee Tampereelle 15.10.2007 Hei, me blogataan -seminaarin vieraiksi.

Open access

2007-07-29T13:43:00.000+03:00

Vancouverissa pidetyn Open access konferenssin materiaalia, blogi ja esityksiä löytyy täältä http://pkp.sfu.ca/ocs/pkp2007/index.php/pkp/1/index

Peleistä ja oppimisesta

2007-07-14T23:24:00.000+03:00

New Literacy Studies tutkimuksen ja teorian kehittäjiin kuuluva James Paul Gee on pelitutkijoiden keskuudessa tullut tunnetuksi pelien ja oppimisen yhteyksien tutkimuksesta. Muutama hänen tutkimusryhmänsä raportti löytyy University of Wisconsin-Madisonin sivuilta Working Papers-sarjasta. Tässä Video Games and the Future of Learning ja Before Every Child Is Left Behind: How Epistemic Games Can Solve the Coming Crisis in Education.

Julkaisuja

2007-07-07T09:43:00.000+03:00

Web 2.0'n ja opetukseen liittyviä artikkeleita on ilmestynyt esimerkiksi "The Turkish Journal of Distance Education"-lehden erikoisnumerossa. Ei mitenkään kovin yksityiskohtaisia, vaan yleisiä ja johdattavia artikkeleita. Kannattaa tsekata.

Samoin Juhan, Reijon ja minun jo lähes legendaarinen "Tanskan artikkeli" otsikolla "Fire Next Time: or revisioning higher education in the context of digital social creativity" on nyt julkaistu e-Learning -lehdessä.

Sananvapaudesta

2007-06-08T11:52:00.000+03:00

KyAMKilaisten tekemä lyhyt video sananvapaudesta.

Kaltio-lehden Muhammed-sarjakuviin liittyvistä tapahtumista löytyy mielenkiintoisia juttuja Journalismikritiikin vuosikirja 2007:sta. Muun muassa piirtäjä Ville Rannan oma näkemys.

wiki-intro

2007-06-02T19:34:00.000+03:00

Englanninkielinen video, joka selittää näppärästi, miten wikit toimivat.

Suomenkielisen Wikipedian 100000 artikkelin juhlaseminaari

2007-05-07T10:00:00.000+03:00

... pidettiin Helsingissä Kirjasto 10:ssä 21.3. Juhlaseminaarin video on nyt katsottavissa. Kannattaa tutustua; antaa monipuolisen kuvan Wikipediasta ja sen toiminnasta.

web ja web 2.0

2007-02-07T14:05:00.000+02:00

Hauska YouTube-pätkä from Kansas, joka esittää joitakin perusasioita miten ja miksi web 2.0 on erilainen kuin vanha web.

Esityksiä 7.12.

2006-12-07T21:33:00.000+02:00

Materiaaleja löytyy täältä:

Exchange Wiki

Vallankahva

Kurssin suorittamisesta

2006-12-07T14:36:00.000+02:00

Poissa ynnä muualla olleille: muistakaa vielä lmoittaa, mille kurssille haluatte suorituksen (esim. HYPEA2, MEKAP3, tms.).

The Corporation

2006-12-04T13:24:00.000+02:00

Tää filmi taisi tulla jossain vaiheessa Suomen telkkarista, vai muistanko väärin? Joka tapauksessa sen voi nyt downloadata verkosta. Kyse on dokumentissa, joka tutkii miksi ja miten kaupallisilla yhtiöillä on nykyään niin paljon valtaa, myös ja varsinkin mediavaltaa. Miten yhtiömediaa luetaan? Konteksti on Yhdysvallat, mutta moni asia vaikuttaa "maapalloistumisen" myötä täälläkin. Elokuvan esittelyä:

Winner of 24 International Awards, 10 of them Audience Choice Awards including the Audience Award for Documentary in World Cinema at the 2004 Sundance Film Festival, the movie is poignant look at how just how much corporations have come to control so many parts of our lives and society.

THE CORPORATION explores the nature and spectacular rise of the dominant institution of our time. Footage from pop culture, advertising, TV news, and corporate propaganda, illuminates the corporation's grip on our lives. Taking its legal status as a "person" to its logical conclusion, the film puts the corporation on the psychiatrist's couch to ask "What kind of person is it?" Provoking, witty, sweepingly informative, The Corporation includes forty interviews with corporate insiders and critics - including Milton Friedman, Noam Chomsky, Naomi Klein, and Michael Moore - plus true confessions, case studies and strategies for change.

30.11. esityssivustot

2006-11-30T16:04:00.000+02:00

Tässä linkit 30.11. esiteltyjen projektien sivuille:

Podcasting ja blogit opetuksessa

Omaluokka

Seminaarit 30.11. ja 7.12.

2006-11-08T09:39:00.000+02:00

Seminaarit 30.11. ja 7.12. klo 12-15 Hypermedialabran seminaarihuoneessa Pinni B0039

Blogosphere-tilastoja

2006-11-07T15:04:00.000+02:00

Tässä blogissa on mielenkiintoisia tilastoja Technorati.com-palvelun seuraamista blogeista. Kuten kuvasta näkyy, englanti rulaa edelleen blogien kielenä, mutta japani on nousussa. Postin mukaan blogien määrä tuplaantuu alle vuodessa.

Kuvaa ja ääntä

2006-10-23T20:07:00.000+03:00

Kuten esimerkiksi Ylen Elävä arkisto-tapauksessa huomattiin, ääni- ja videotiedostojen tallennusmuoto on muun informaatioarkkitehtuurin mukaisesti myös poliittinen kysymys. Valitettavasti Yle - vaikka onkin julkisen palvelun yhtiö - valitsi epävapaan tallennusmuodon. Tiedostomuodon vapaus viittaa tässä yhteydessä siihen, että tuki tiedostomuodolle voidaan laillisesti toteuttaa vapaana ohjelmana. Effin suositus kannattaa lukea.

Vapaita ja avoimia tiedostomuotoja varten ja niiden leviämiseksi on oltava avoimia ääni- ja video-ohjelmistoja. Näsitä on ollut kova puute, mutta nyt ollaan hyvän matkaa liikkeellä. Videota varten on Democracy ja ääntä Songbird. Testailemaan.

Andrew Feenberg ja radikaali demokratia

2006-10-21T21:10:00.000+03:00

Herra Feenberg on yksi (informaatio)teknologiasta käytävän teoreettis-filosofisen keskustelun kiinnostavimpia nykynimiä. Hänen tärkein teoksensa on Questioning Technology (1999), joka on herättänyt ansaittua kiinnostusta alan tutkijoiden piirissä. Tässä kirjassa Feenberg vastakohtaistaa 'marcuselaisen' optimistisen ja 'heidegerilaisen' pessimistisen teknologia-asenteen ja päätyy kehittelemään teknologian syväksi demokratisoinniksi kutsumaansa lähestymistapaa. Siinä lukuisat teknologian ruohonjuuritason käyttäjät liittyisivät yhteen luoden "vastahegemonisia" teknologisia käytäntöjä, joista hiljalleen muodostuisi uutta oikeudenmukaisuutta, uutta demokratiaa. Eikö Feenbergin ajatus ole linjassa sosiaaliseen mediaan liitetyn yhteistoiminnallisuuden kanssa? Tästä olisi hauska kuulla lisää. Miksemme siis yritä tuoda Andrewta esimerkiksi ITK'07 -konferenssin kriittisen informaationteknologian sessioon, miksei myös koko konfan pääpuhujaksi? Ai niin, hänen nettisivuiltaan löytyy lisäinfoa.

Mediamatic Tampereelle!

2006-10-13T08:26:00.000+03:00

Mediamatic on Amsterdamissa toimiva kulttuurilaitos. Kun Tampereella ängetään luovaa taloutta kuin käärmettä pyssyyn, niin otetaan salaa mallia Alankomaista, ei puhuta kellekään.

Google valtaa maailman?

2006-10-12T22:13:00.000+03:00

Kuvittele maailma vuonna 2015:
http://epic.makingithappen.co.uk/

Digilukumatskuja

2006-10-06T16:23:00.000+03:00

... löytää roppakaupalla käväisemällä Douglas Kellnerin kotisivuilla. Kellner on UCLAn kasvatustieteen laitoksen professori, jonka erikoisalaa on kriittinen teoria, mediakasvatus ja mediatutkimus. Kellnerin on muistaakseni Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteden tiedekunnan (tiedotusoppi) dosentti ja vietti aikanaan vuoden täällä. Miksei me oltu sillon täällä?!

Sanoista

2006-10-05T17:55:00.000+03:00

Luennolla keskustelimme kielen köyhtymisestä ja todellisuuden kaupallistumisesta. Esimerkkejä: Neljä ruusua -yhtyeen cd:n kuluttaja (eikä kuuntelija), luomun tuottaminen (eikä viljeleminen) -- ja kuin pisteenä i:n päälle Insano Productionin toimitusjohtaja Marko Kulmana kirjoittaa tori -lehden (5.10.2006) kolumnissaan: "Toronto oli 1970-luvulla nukkavieru teollisuuskaupunki. (...) Tänään Toronto on Pohjois-Amerikan kolmanneksi vaurain markkina." - Ei siis enää kaupunki.

Ryhmätehtävät

2006-10-05T16:22:00.000+03:00

Torstaina 5.10. sovimme ryhmätöistä seuraavaa:

- Torstaina 12.10. ryhmät esittelevät jonkin kiinnostavan blogi-, podcast- tai wiki-sovelluksen joko sisällölliseltä tai teknisen toteutuksen kannalta, tai sovelluksen molemmat puolet esitellen.
Lisäys: sali Pinnin B4117 klo 12 alkaen

- Ryhmien lopputyöt ovat esillä marraskuun 30. ja joulukuun 7. päivä. Tuolloin ryhmät esittelevät varsinaisen ryhmätyönsä tuloksen, joka on joko yksityiskohtainen suunnitelma jostain em. sosiaalisen median sovelluksesta tai jo toteutettu tai alkamassa oleva toteutus.

Muistakaa myös mahdollisuus kuulla filosofi Juha Varton luento aiheesta Post-sivistyksellisiä kouristuksia torstaina 12.10.2006 18: 00 - 20:00 Pinni A:n Paavo Koli -salissa.

Wikeistä

2006-10-05T15:35:00.000+03:00

Täältä löytyy lista wiki-farmeista, eli wikipalveluja tarjoavista serverisaiteista. Mukana listalla myös tuo alla mainittu PBWiki.

Täällä puolestaan puhutaan Wikipedian luotettavuudesta, mm. vertailusta Encyclopedia Britannicaan.

Tässä puolestaan ilmoitus yhdestä mielenkiintoisesta forkista eli versiosta, joista löytyy listaa (ks. aakkosellisia listauksia) ja Wikipedian oma kanta.

Minä-minä-minä täällä hei!

2006-09-30T09:16:00.000+03:00

In These Times -lehdessä on semi-kriittinen juttu YouTube in MeWorld videocastien luomasta maailmasta, jossa jokainen etsii epätoivoisesti kaksiminuuttistaan julkisuudessa. Juttua lukiessa on hyvä muistaa, että taustalla lienee huoli julkisen sfäärin muuttumisesta kaupalliseksi sfääriksi. Jenkkien demokratian ideaalimalli oli aikanaan kansankokous kunnantalolla (townhall meeting), jossa jokainen saattoi vaikuttaa yhteisiin asioihin. Ovatko netin keskustelupalstat jms. uusi suuri kunnantalo, jossa jokaisella on äänioikeus? Hmmm.

Fire next time...

2006-09-22T18:44:00.000+03:00

Dear colleagues & co-students at University of Tampere, this is our 10 min of fame at SUD...

Informal learning does not exist!
... at least not as an supplement to the institutional sphere

inhibitors of "informal learning" (from Anne Bartlett-Bragg):
i) organisational'
ii) individual
iii) pedagogical
... +
iv) ideological
- ideology naturalizes the socially constructed patterns of behavior and ideas making them taken for granted and self-evident. The question is, who nowadays constructs ideologies and which are the ruling ideologies? -- Formal education as an ideological state apparatus...

Foucault (The Masked Philosopher): ”I dream of a new age of curiosity. We have the technical means for it; the desire is there; the things to be known are infinite; the people who can employ themselves at this task exist. Why do we suffer? From too little: from channels that are too narrow, skimpy, quasi-monopolistic, insufficient. There is no point in adopting a protectionist attitude, to prevent "bad" information from invading and suffocating the "good." Rather, we must multiply the paths and the possibilities of coming and goings.” -- identity politics

Zizek (A cyberspace Lenin: why not): ”Today one is thus tempted to paraphrase Lenin's well-known motto, 'Socialism = electrification + the power of the soviets': 'Socialism = free access to internet + the power of the soviets.'” -- transformative politics

- informal learning – is it a concept used in an ideological vacuum?

the contexts of learning... It's all ideological...
”formal learning with a human face” (the supplement argument)

- institutions of formal learning: are they public spaces?!?

ex. can you use a lecture hall for spontaneous teach-in?
can you have a wiki on the uni server and if you do, what 's the big deal?

- ”social software” -- open collaborative content

where's the social? How about collaboration, or co-operation?

- formal learning in an organisation – informal learning with an disorganisation
-- ownership?

practical problems with gated and open parts of communication (financial vs educational contents)

-- responsibility?

who is responsible for GNU/Linux, Apache, Wiki?
teacher vs students (Freire: Pedagogy of the Oppressed, student-teachers & teacher-students in a dialogue changing the world)

-- planning phase vs teaching phase

who is actually learning? And for what?
self-directed vs group directed

-- democracy

disorganisation: direct
organisation: representative (at best)

-- recognising learning where and when it happens

disorganisation: must ('you have to give what you got')
organisation: measured, ”as if”-learning
A related question concers the relationship between certainty and uncertainty (see Jussi Silvonen's blog entry--only in Finnish, sorry)

- unintended uses/contents

literacy: when you teach one, you get two! (Williams: On Television, bible – radical press)
over/dis/misinterpretation
reading the word/reading the world, changing the word/the world -- supplementary or parallax views?

Comments after the presentation:

- how do you deal with the practical problems of social software platforms?
- it's all ideological... so welcome to the desert of the real...
- the same problems in companies etc.
- in some professions like educating physicians, it's necessary to have institutional frame for learning the right things vs voluntary fields of interests (like philosophy, or human and social sciences)

Blogit ja vastavirta

2006-09-14T21:28:00.000+03:00

Luennolla Juha mainitsi, että blogi-ilmiöön liittyy vaihtoehtoisen tai vastavirta-median piirteitä. ZNetin-artikkelissa media-aktivisti Mickey Z kirjoittaa samasta asiasta, liittäen sen myös melankolian politiikaan:

With an innumerable amount of flashy, take-forever-to-load mainstream websites teeming with must-read items about pseudo-people like Paris Hilton, Tom Cruise, Bill O'Reilly, and Michael Moore...why do so many bother maintaining a blog that's read by (maybe) 75 outcasts?
In some ways, blogs – an epigrammatic name that encompasses an ever-widening aggregation of personal websites dedicated to a fabulously broad range of subject matter – have replaced the dog-eared notebook into which we scribbled our deepest thoughts...shunning attention, fearing perhaps, we were alone.

Mickey Z näkee blogeille tilauksen käsityksiltään ja lähtökohdiltaan kapeutuvan valtamedian luoman klaustrofobian lievittäjänä:

Running parallel to the fads, trends, and crazes, the corporate media is an equally potent impetus for the proliferation of blogs. More specifically, it's the shrinking limits of debate within the corporate-dominated elite media that have inspired many a blogger.

PBwiki

2006-09-14T14:29:00.000+03:00

esim. näin: http://digil.pbwiki.com/ ja salasanahan oli ...

Muitakin wikipalveluntarjoajia toki on. Ja jos on tekemässä *tiettyä* asiaa, on asianomainen wikipedia-artikkeli tai wiki-kirja mahdollinen. Wiki-alustoja on myös muiden mediamuotojen muokkaamiselle.

Opiskelusta

2006-09-13T17:50:00.000+03:00

Lainataan tähän ajatusten kutittelijaksi kokonaisuudessaan Risto Niemi-Pynttärin blogimerkintä nimeltä "TÄMÄN BLOGIN KOMMENTOINNISTA SAAT 1 op":

Opiskelusta maksetaan nykyään. Valuuttana on opintopiste jonka voi sitten vaihtaa rahaksi erilaisten kertoimien avulla. Tämä on osa laajempaa henkistä kapitalismia sillä "taloudellisen arvonmuodostuksen paikka on muuttunut. Se on siirtynyt kurijärjestelmin hallitusta tehtaasta kulttuurin laajempaan ja tilallisesti määrittymättömään todellisuuteen." Sanoo Lazzarato.

Opiskelusta on tullut torpparin hommaa, taksvärkkiläisen päivätyötä isännälle. Ja sitten nämä vahat proffat ihmettelevät, että miksi opiskelijt ovat niin haluttomia eivätkä iloisin sydämin tee kaikenlaista ylimääräistä niin kuin ennen sivistysyliopiston aikaan.

Opiskelija on torppari, kaikki mikä on joskus tapahtunut palaa, luokkajako ja torpparitkin tulevat takaisin tässä maailmassa jossa kaikki on taloutta. Opiskelija se viljelee sarkojaan ja sivuaineitaan, maata jonka pitäisi kuulua hänelle itselleen. Hän on torppari, hän viljelee itseään tulevaisuuden työmarkkinoita varten.

Sitten isäntä pysähtyy pellon reunalle kieseissään, ja valittaa että vetämättömiä ja haluttomia ovat - ja nostaa gradut kyytiin ja vie punnittavaksi. Olikohan se vuonna 1984 kun henkisestä viljelystäkin tehtiin mitattava suure, opintoviikko. Pelkästään Orwellin vastaavan teoksen perusteella tuo vuosi olisi sopiva, koska sen jälkeen opiskelun periaate kääntyi päälaelleen.

Opiskelun periaate on, että jokaisen tulisi saada riittävä toimeentulo niin että voisi hankkia oppia ja sivistystä siltä alalta minkä kokee tärkeäksi. Opintopiste pakottaa päinvastaiseen logiikkaan. Opiskelijan on kerättävä uutterasti opintopiseitä saadakseen edes jonkinlaisen toimeentulon.

Näin oppimisesta tuli valuuttaa, ja on hirvittävän loogista se että parempaa toimeentuloa tavoitellaan siten että samasta työstä halutaa korkeampaa hintaa. Eli opiskelija haluaa enemmän opintopisteitä samasta työstä ja tämä tilanne aiheuttaa haluttomuutta.

Kurssikirjat wikeinä?

2006-09-13T10:02:00.000+03:00

Yllätys, yllätys, Kalifornian kouluissa on pulaa oppikirjoista. Ongelma taitaa olla globaali, sillä Tampereen Tammelassa ja Togon Loméssa asiat ovat samalla mallilla. Näistä asioista kiinnostunut Tony Whitson ratkaisuksi wikipohjaisia oppikirjoja. Lue! tonywhitson.edublogs.org

Kurssin lukemistoa

2006-09-12T22:24:00.000+03:00

Kurssin lukemistona 14.9.-28.9. R. Kupiaisen artikkeli Yhteistoiminnallinen lukutaito. Ilmestyy Aikuiskasvatus -lehdessä 3/2006. PDF-tiedosto (67 kt)

Blogit ja melankolian politiikka

2006-09-05T18:40:00.000+03:00

Michael Keren on kirjoittanut kiinnostavan artikkelin blogien poliittisesta merkityksestä, Blogging and the Politics of Melancholy Canadian Journal of Communication -lehdessä. Blogien emansipatorinen, eli vapauttava merkitys, ei liity perinteiseen politiikka-käsitykseen ja sen informoituun ja tiedostavaan kansalaiseen, vaan omaelämäkerrallisen "itseilmaisun politiikkaan" ja sen vetäytyvään, osin subversiiviseen yksilöön. Melankolisuus tarkoittaa yhteiskunnan kieltämistä, marginaaleja ja sosiaalisesti määrittelemätöntä.

Keren nostaa melankolian politiikan moderniksi prototyypiksi Dostojevskin kellariloukon miehen:

"A modern prototype of the melancholic can be found in Dostoevsky’s Notes from Underground, whose protagonist forcefully represents the reversal of the rational, enlightened citizen. While that citizen is marked by a readiness to compromise with fellow beings and serve the community, Dostoevsky’s Underground Man feels total aversion toward other human beings and society. He lives his life in a corner, in a mouse hole, and knows that this is a form of existence a serious person could never aspire to change. He also knows that only fools can expect to avenge the punches they take from a hostile environment. Thus, he accepts his hyperconscious existence in the mouse hole: “There, in its nasty, stinking, underground home our insulted, crushed and ridiculed mouse promptly becomes absorbed in cold, malignant and, above all, everlasting spite” (Dostoevsky, 1960, p. 10).

Why is Underground Man writing the “notes”? Mainly because he is bored, he says. Anyone who found himself confined underground for 40 years would look for something to do. He does not wish to be hampered by any restrictions in compiling his notes; he just wishes to jot things down as he remembers them.

'What precisely is my object in writing? If it is not for the public, then after all, why should I not simply recall these incidents in my own mind without putting them down on paper? Quite so; but yet it is somehow more dignified on paper. There is something more impressive in it; I will be able to criticize myself better and improve my style. Besides, perhaps I will really get relief from writing.' (Dostoevsky, 1960, p. 36)"

E-kirjoista ja muusta Manhattanilta

2006-08-20T17:49:00.000+03:00

Keskellä Manhattania, New York Cityn pääkirjaston kupeessa, on kaikkien virvoitusta kadun kuumuuteen ja wifiä etsivien keidas Bryant Park jonka langaton verkko on ilmainen käyttää, kuten näkyy. Kävin vilkuilemassa Tampereen yliopiston e-kirjoja, joita alkaa jo olla, mutta paljon on vielä matkaa kattavaan e-kurssikirjavalikoimaan, joka ratkaisi monia kirjojen saatavuuteen liittyviä ongelmia. Kuinkahan saisimme vaikkapa Vastapainon ja Gaudeamuksen mukaan e-kirja bisnekseen? Ei kai se vaikeaa ole, kustannussopimuksen vain kirjataan mahdollisuus julkaista käsikirjoitus e-kirjana. Ei sen pitäisi ainakaan vähentää painettujen kirjojen myyntiä, ehkä se voisi jopa lisätä sitä.-- Mutta kuka kertoo, mitä on blooking?

Nyt kirjoitan tätä viestiä (skandinaavittomalla kirjoittimella johon skandit saa kopioimalla ne ylhäällä olevasta tekstistä) Applen Mekaksi kutsutussa myymalassä viidennellä avenuella. Kauppa kuhisee mac-halukasta ja -uskollista kuluttajaa muistuttaen lasiselta ja vaalealta designiltaan paitsi suomalaista modernia myos Spielbergin elokuvaa Minority Report. Ja muutenkin: vaeltaessani valkoisten koneiden keskellä muiden muurahaisten tavoin kaupan henki on kuin Minorityn Reportin uljaassa uudessa maailmassa, jossa ennalta tiedetään kuka osallistuu rikokseen, ja jossa "rikollisten" huumatut ruumiit ja muistikapasiteetti palvelee systeemiä.

Opetusohjelmapatenteista

2006-08-14T14:32:00.000+03:00

Flosse Possen blogi tarttuu hyvin dokumentoidussa postissa tärkeään kysymykseen: patentteihin, jotka koskevat education-softaa. Blackboard Inc. on patentoimassa hyvin laajaa keksintöä, käytännössä "virtuaalista oppimisympäristöä". Riippumatta siitä, meneekö patentti läpi ja voidaanko sen toteutumista valvoa, on hakemus merkki ajasta. Yhtäällä "gated communities"-ajattelu, suljetut ja omistetut sisällöt ja valvotut kanavat, toisaalla "open communities", vapaat sisällöt ja avoin yhteistyö. Ratkaisuja tehdään nyt: Internetin kultainen aika alkaa olla ohi ja fragmentoitumisen aika alkamassa.
Softapatentitt muodostavat yrityksille keskeisiä taiteluaseita, joiden avulla neuvotellaan toisten suuryritysten kanssa ja estetään pienten kilpailijoiden synty, vähintään siksi, ettei pieneillä yrityksillä tai julkisilla instituutioilla ole mahdollisuuksia käydä läpi patenttiviidakkoa saati sitten kalliita oikeusjuttuja.
Softapatenttien saaga EU:ssa on yhä epäselvässä vaiheessa, mutta täälläkin vastaavanlaisia patenttihakemuksia esiintyy jo. Softapatentit ovat kaiken kaikkiaankin melko huono idea ja opetuksen alueella ne tuntuvat erityisen haitallisilta. Asiaa vain pahentaa patenttivirastojen löyhät myöntökriteerit. Lisätietoa löytyy suomeksi täältä: nosoftwarepatents.com ja ulkomaankielellä täältä. Lainaus:

Ohjelmistopatentit ovat aivan yhtä väärä asia kuin laajentaa patentoitavuutta kirjallisuuteen. Jos elokuvien juonten peruselementit patentoitaisiin, kukaan ei voisi tehdä uutta elokuvaa tarkistamatta ensin ettei käsikirjoituksessa ole jotain sellaista yleistä ideaa, jonka joku on patentoinut vuoden 1984 jälkeen. Tässä on esimerkki: "Kuuma tanssi" [Dirty Dancing] (1987) ja "Titanic" [Titanic] (1997) tuntuvat aivan erilaisilta elokuvilta. Jos käsikirjoitusten osia patentoitaisiin, Kuuman tanssin tekijät olisivat (ehkä) voineet haastaa Titanicin tekijät. Molemmissa on kohtaus, jossa köyhä poika vie rikkaan tytön rikkaiden tanssiaisista tavallisen kansan tansseihin ja tyttö pitää siitä. Kuuma tanssi julkaistiin noin yhdeksän vuotta ennen Titanic:ia eli mahdollinen patentti olisi ollut voimassa. Oliko James Cameron:illa tämä Kuuman tanssin kohtaus mielessään kirjoittaessaan Titanic:ia, sitä ei kukaan tiedä. Ehkä Cameron ei ollut koskaan nähnytkään Kuumaa tanssia, mutta se ei olisi estänyt käyttämästä patenttia Titanic:in julkaisemisen tai levittämisen estämiseksi.

Esimerkkejä

2006-08-10T10:46:00.000+03:00

Pari hauskaa sosiaalisen median esimerkkiä: ensinnäkin Bookmooch (kiitos vinkistä, Katri!). Ideana on kierrättää kirjoja. Listalle ilmoitetaan omat poisannettavat kirjat ja listoilta etsitään vastineeksi muiden poisantamia. Kuluja vain postikulut. Tietenkin aika englantipainotteinen. Sehän näissä tuppaa olemaan: kriittisen massan syntyminen edellyttää aika suuria kielialueita. Suomalainen Vaihtori näyttää ainakin vielä aika hiljaiselta, mutta toivottavasti vilkastuu.

Toinen on Fonero.
Tässä ajatuksena on WiFi yhteyksien jakaminen. Kun antaa oman WiFi-yhteytensä muiden Foneroiden käyttöön, saa itse käyttää kaikkien Foneroiden WiFejä. Saitilta löytyy kartat. Fon tarjoaa myös melko halpoja WiFi-laitteita näin alkuun. Omaa WiFi-äksessiään voi myös myydä "alien"-käyttäjille Foneron kautta.

Dream II

2006-08-02T22:18:00.000+03:00

Juhan, Reijon ja minun paperi Tanskan konferenssia varten löytyy täältä.

Teemu Leinonen on EU and digital literacy

2006-07-17T13:15:00.000+03:00

Teemu Leinonen is reporting from an EU eLearning conference, where one of the themes is digital literacy. The FLOSSE posse is worth checking out!

Wikipediasta

2006-07-11T14:23:00.000+03:00

Wikipedia on yksi parhaista esimerkeistä, miten digitaalinen lukutaito mahdollistaa laadullisesti uusia asioita. Vapaus antaa Wikipedialle kaksi ennennäkemätöntä ulottuvuutta: a) kuka tahansa (jolla on pääsy nettiin) voi käyttää ensyklopediaa vapaasti. Tällaista ei ole koskaan enne tapahtunut; edes kirjasto + Britannica ei ole sama asia, koska kirjastot sijaitsevat tietyissä paikoissa. Vielä tärkeämpi on b) mistä tahansa aiheesta voi kirjoittaa artikkelin. Naturen tekemä vertailu Britannican ja Wikipedian artikkelien laadun välillä on jo melko tunnettu, suurta eroa ei löytynyt puoleen tai toiseen. Mielenkiintoisempi olisi vertailu artikkelien aiheiden suhteen. Veikkaan, että Wikipediassa on kokonaisia aihealueita, joita ei lainkaan esiinny Britannicassa (tietotekniikka, polulaarikulttuuri, jne.).

Tässä haastattelussa kolme huomattavaa englantilaisen, saksalaisen ja japanilaisen Wikipedian aktiivia keskustelee Wikipedian toiminnasta. Huomiot wikipedistien eri rooleista ja artikkelien läpikäymistä prosesseista ovat mielenkiintoisia. Lainaus:

DR: What about the 'collective intelligence' or 'collective wisdom' argument: That given enough authors, the quality of an article will generally improve? Does this hold true for Wikipedia?

EB: No, it does not. The best articles are typically written by a single or a few authors with expertise in the topic. In this respect, Wikipedia is not different from classical encyclopedias.

Kolletiivisuus esiintyy ehkä enemmän metatasolla: artikkelien poistoissa, beutraalin näkökulman ja wiki-tyylin luomisessa.

Median yhteiskunnallista kontekstia...

2006-07-11T11:50:00.000+03:00

Median yhteiskunnallista kontekstia valottaa nuorisotutkimuksen laveasta perspektiivistä Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisusarja, jossa on nyt ilmestynyt Tommi Hoikkalan ja Mikko Salasuon toimittama teos Prekariruoska? Portfoliopolvi, perustulo ja kansalaistoiminta. Digitaalisen lukutaidon kannalta teos havainnollistaa sitä, etteivät media ja medialaitteet leiju semio-teknologisen sfäärin pilvettömällä taivaalla, vaan kiinnittyvät käyttöjensä kautta moniin yhteiskunnallisiin ja henkilökohtaisiin, tavalla tai toisella poliittisiin käytäntöihin, joita piiskaavat vastarinnan kuurot ja ajoittain möyryävät ukkoset.

Kirjan avaa Helsingin EuroMayDay-verkoston ja verkkolehti Megafonin nimissä kirjoitettu teksti, jonka loppukaneettina kirjoitetaan:

"Yllättävilläkin tahoilla on EuroMayDayn myötä alettu puhua jopa luokkataistelun paluusta. Luokka poliittisena subjektina voi kuitenkin syntyä vasta yhteisen taistelun myötä. Sen vuoksi nyt vaaditaan ennen kaikkea kykyä muodostaa liittoumia, joiden moneudesta syntyy ”uuden työn liike”. Poliisi ja valtamedia ovat yrittäneet löytää keskitettyä organisaatiota. Sellaista ei ole, emmekä sellaista kaipaa. Haluamme sen sijaan kannustaa ihmisiä verkostoitumaan omaehtoisesti erilaisten projektien ympärille. Prekariaatti on moneus, ja niin ovat myös prekariaatin kamppailut. Tarvitaan lisää tilanteita, joissa erilaiset prekaarit voivat liittyä yhteen. Keskeisellä sijalla ovat yhteiset kamppailut siirtolaisten kanssa. Tarvitaan myös uudenlaista ay-toimintaa vastavoimaksi työnantajien mielivallalle.
Tarvitaan yhteiskunnallista liikettä, joka kykenee edistämään ihmisten yhteistoiminnallisten verkostojen itsenäisyyttä suhteessa pääomaan ja luomaan painetta yhteisesti tuotetun yhteiskunnallisen rikkauden uudelleen jakamiseksi."

Mainittujen tahojen hankkeisiin liittyy myös tutustumisen arvoinen Uuden työn sanakirja.

Hiukan taustaa medialaitteille...

2006-07-09T10:32:00.000+03:00

Noam Chomsky lienee paitsi tunnetuimpia kielitieteilijöitä myös tunnettu yhteiskunta- ja mediakriitikko, jonka tekstejä ja puheita kannattaa lukea. Muutamia Chomskyn haastatteluja on kerätty nettiin, niiden joukossa muun muassa keskustelu ranskalaisfilosofi Michel Foucault'n kanssa.

Sosiaaliset ohjelmistot, sosiaalinen media, sosiaalinen, sosiaalinen, miksei yhteistyön...

2006-07-08T09:28:00.000+03:00

HigherEd BlogCon on sivusto, jossa keskustellaan sosiaalisesta mediasta eli netissä pyörivistä ohjelmistoista joihin jokainen voi antaa kykyjensä mukaisen panoksen ja käyttää mielensä mukaan. Tampereen yliopiston liepeiltäkin löytyy vastaavaa keskustelua, esimerkiksi karmean kuuloisesta Tampereen eOppimisen klusterista.

Kriittinen informaatiolukutaito

2006-07-06T10:22:00.000+03:00

Gypsy Librarian kirjoittaa blogissaan kriittisestä informaatiolukutaidosta viitaten James Elmborgin artikkeliin "Critical Information Literacy: Implications for Instructional Practice" (The Journal of Academic Librarianship 32.2, March 2006, ss. 192-199). Elmborg kysyy kehittelee informaatiolukutaitoa kriittisen pedagogiikan kontekstissa Paulo Freiren ideoita seuraillen ja kehitellen.

Gypsy Librarian kirjoittaa: "The author argues that academic librarianship needs to be defined in terms of teaching, learning, and literacy scholarship. The idea is to move information literacy as libraries seem to define it, in terms of skills, towards a critical pedagogy. I find this to be quite challenging for librarianship. Coming from a background in teaching, I like these ideas. However, knowing the profession of librarianship, I can see where this would be met with resistance. One of the core values of professional librarianship is a sense of neutrality. We provide the information our patrons want without any other questions or impediments on our part. Yet critical pedagogy, as I understand it and as Elmborg briefly explains, is political by nature . If educators are shaping the citizens of tomorrow, there has to be some political engagement, yet "politics" seems such a dirty word. At the end of the day, what we do as educators is teach the students to think critically, to question. Maybe we should be asking more questions like these: 'What is the role of the library in a Freireian vision of critical literacy? Is the library a passive information bank where students and faculty make knowledge deposits and withdrawals, or is it a place where students actively engage existing knowledge and shape it to their own current and future uses? And what is the librarian's role as an educator in the process?' (Elmborg 2006, 193)."

Dream

2006-07-06T09:55:00.000+03:00

Kööpenhaminassa järjestetään syyskuun lopulla kiinnostava, kurssimme teemoihin liittyvä konferenssi Informal Learning and Digital Media, johon mekin matkustamme tutkijoina, opiskelijoina ja täydennyskoulutettavina. Pääesitelmöitsijänä on muun muassa James Paul Gee, joka on herättänyt paljon keskustelua viimeisimmällä kirjallaan What Video Games Have to Teach Us About Learning and Literacy videopelien ja muiden digilaitteiden opettavaisuudesta ja niiden sisältämistä oppimisperiaatteista.