7.12.06

Esityksiä 7.12.

Materiaaleja löytyy täältä:


Exchange Wiki


Vallankahva

Kurssin suorittamisesta

Poissa ynnä muualla olleille: muistakaa vielä lmoittaa, mille kurssille haluatte suorituksen (esim. HYPEA2, MEKAP3, tms.).

4.12.06

The Corporation

Tää filmi taisi tulla jossain vaiheessa Suomen telkkarista, vai muistanko väärin? Joka tapauksessa sen voi nyt downloadata verkosta. Kyse on dokumentissa, joka tutkii miksi ja miten kaupallisilla yhtiöillä on nykyään niin paljon valtaa, myös ja varsinkin mediavaltaa. Miten yhtiömediaa luetaan? Konteksti on Yhdysvallat, mutta moni asia vaikuttaa "maapalloistumisen" myötä täälläkin. Elokuvan esittelyä:

Winner of 24 International Awards, 10 of them Audience Choice Awards including the Audience Award for Documentary in World Cinema at the 2004 Sundance Film Festival, the movie is poignant look at how just how much corporations have come to control so many parts of our lives and society.

THE CORPORATION explores the nature and spectacular rise of the dominant institution of our time. Footage from pop culture, advertising, TV news, and corporate propaganda, illuminates the corporation's grip on our lives. Taking its legal status as a "person" to its logical conclusion, the film puts the corporation on the psychiatrist's couch to ask "What kind of person is it?" Provoking, witty, sweepingly informative, The Corporation includes forty interviews with corporate insiders and critics - including Milton Friedman, Noam Chomsky, Naomi Klein, and Michael Moore - plus true confessions, case studies and strategies for change.

30.11.06

30.11. esityssivustot

Tässä linkit 30.11. esiteltyjen projektien sivuille:

Podcasting ja blogit opetuksessa

Omaluokka

8.11.06

Seminaarit 30.11. ja 7.12.

Seminaarit 30.11. ja 7.12. klo 12-15 Hypermedialabran seminaarihuoneessa Pinni B0039

7.11.06

Blogosphere-tilastoja


Tässä blogissa on mielenkiintoisia tilastoja Technorati.com-palvelun seuraamista blogeista. Kuten kuvasta näkyy, englanti rulaa edelleen blogien kielenä, mutta japani on nousussa. Postin mukaan blogien määrä tuplaantuu alle vuodessa.

23.10.06

Kuvaa ja ääntä

Kuten esimerkiksi Ylen Elävä arkisto-tapauksessa huomattiin, ääni- ja videotiedostojen tallennusmuoto on muun informaatioarkkitehtuurin mukaisesti myös poliittinen kysymys. Valitettavasti Yle - vaikka onkin julkisen palvelun yhtiö - valitsi epävapaan tallennusmuodon. Tiedostomuodon vapaus viittaa tässä yhteydessä siihen, että tuki tiedostomuodolle voidaan laillisesti toteuttaa vapaana ohjelmana. Effin suositus kannattaa lukea.

Vapaita ja avoimia tiedostomuotoja varten ja niiden leviämiseksi on oltava avoimia ääni- ja video-ohjelmistoja. Näsitä on ollut kova puute, mutta nyt ollaan hyvän matkaa liikkeellä. Videota varten on Democracy ja ääntä Songbird. Testailemaan.

21.10.06

Andrew Feenberg ja radikaali demokratia

Herra Feenberg on yksi (informaatio)teknologiasta käytävän teoreettis-filosofisen keskustelun kiinnostavimpia nykynimiä. Hänen tärkein teoksensa on Questioning Technology (1999), joka on herättänyt ansaittua kiinnostusta alan tutkijoiden piirissä. Tässä kirjassa Feenberg vastakohtaistaa 'marcuselaisen' optimistisen ja 'heidegerilaisen' pessimistisen teknologia-asenteen ja päätyy kehittelemään teknologian syväksi demokratisoinniksi kutsumaansa lähestymistapaa. Siinä lukuisat teknologian ruohonjuuritason käyttäjät liittyisivät yhteen luoden "vastahegemonisia" teknologisia käytäntöjä, joista hiljalleen muodostuisi uutta oikeudenmukaisuutta, uutta demokratiaa. Eikö Feenbergin ajatus ole linjassa sosiaaliseen mediaan liitetyn yhteistoiminnallisuuden kanssa? Tästä olisi hauska kuulla lisää. Miksemme siis yritä tuoda Andrewta esimerkiksi ITK'07 -konferenssin kriittisen informaationteknologian sessioon, miksei myös koko konfan pääpuhujaksi? Ai niin, hänen nettisivuiltaan löytyy lisäinfoa.

13.10.06

Mediamatic Tampereelle!

Mediamatic on Amsterdamissa toimiva kulttuurilaitos. Kun Tampereella ängetään luovaa taloutta kuin käärmettä pyssyyn, niin otetaan salaa mallia Alankomaista, ei puhuta kellekään.

12.10.06

6.10.06

Digilukumatskuja

... löytää roppakaupalla käväisemällä Douglas Kellnerin kotisivuilla. Kellner on UCLAn kasvatustieteen laitoksen professori, jonka erikoisalaa on kriittinen teoria, mediakasvatus ja mediatutkimus. Kellnerin on muistaakseni Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteden tiedekunnan (tiedotusoppi) dosentti ja vietti aikanaan vuoden täällä. Miksei me oltu sillon täällä?!

5.10.06

Sanoista

Luennolla keskustelimme kielen köyhtymisestä ja todellisuuden kaupallistumisesta. Esimerkkejä: Neljä ruusua -yhtyeen cd:n kuluttaja (eikä kuuntelija), luomun tuottaminen (eikä viljeleminen) -- ja kuin pisteenä i:n päälle Insano Productionin toimitusjohtaja Marko Kulmana kirjoittaa tori -lehden (5.10.2006) kolumnissaan: "Toronto oli 1970-luvulla nukkavieru teollisuuskaupunki. (...) Tänään Toronto on Pohjois-Amerikan kolmanneksi vaurain markkina." - Ei siis enää kaupunki.

Ryhmätehtävät

Torstaina 5.10. sovimme ryhmätöistä seuraavaa:

- Torstaina 12.10. ryhmät esittelevät jonkin kiinnostavan blogi-, podcast- tai wiki-sovelluksen joko sisällölliseltä tai teknisen toteutuksen kannalta, tai sovelluksen molemmat puolet esitellen.
Lisäys: sali Pinnin B4117 klo 12 alkaen

- Ryhmien lopputyöt ovat esillä marraskuun 30. ja joulukuun 7. päivä. Tuolloin ryhmät esittelevät varsinaisen ryhmätyönsä tuloksen, joka on joko yksityiskohtainen suunnitelma jostain em. sosiaalisen median sovelluksesta tai jo toteutettu tai alkamassa oleva toteutus.

Muistakaa myös mahdollisuus kuulla filosofi Juha Varton luento aiheesta Post-sivistyksellisiä kouristuksia torstaina 12.10.2006 18: 00 - 20:00 Pinni A:n Paavo Koli -salissa.

Wikeistä

Täältä löytyy lista wiki-farmeista, eli wikipalveluja tarjoavista serverisaiteista. Mukana listalla myös tuo alla mainittu PBWiki.

Täällä puolestaan puhutaan Wikipedian luotettavuudesta, mm. vertailusta Encyclopedia Britannicaan.

Tässä puolestaan ilmoitus yhdestä mielenkiintoisesta forkista eli versiosta, joista löytyy listaa (ks. aakkosellisia listauksia) ja Wikipedian oma kanta.

30.9.06

Minä-minä-minä täällä hei!

In These Times -lehdessä on semi-kriittinen juttu YouTube in MeWorld videocastien luomasta maailmasta, jossa jokainen etsii epätoivoisesti kaksiminuuttistaan julkisuudessa. Juttua lukiessa on hyvä muistaa, että taustalla lienee huoli julkisen sfäärin muuttumisesta kaupalliseksi sfääriksi. Jenkkien demokratian ideaalimalli oli aikanaan kansankokous kunnantalolla (townhall meeting), jossa jokainen saattoi vaikuttaa yhteisiin asioihin. Ovatko netin keskustelupalstat jms. uusi suuri kunnantalo, jossa jokaisella on äänioikeus? Hmmm.

22.9.06

Fire next time...


Dear colleagues & co-students at University of Tampere, this is our 10 min of fame at SUD...










Informal learning does not exist!

... at least not as an supplement to the institutional sphere

inhibitors of "informal learning" (from Anne Bartlett-Bragg):
i) organisational'
ii) individual
iii) pedagogical
... +
iv) ideological
- ideology naturalizes the socially constructed patterns of behavior and ideas making them taken for granted and self-evident. The question is, who nowadays constructs ideologies and which are the ruling ideologies? -- Formal education as an ideological state apparatus...

Foucault (The Masked Philosopher): ”I dream of a new age of curiosity. We have the technical means for it; the desire is there; the things to be known are infinite; the people who can employ themselves at this task exist. Why do we suffer? From too little: from channels that are too narrow, skimpy, quasi-monopolistic, insufficient. There is no point in adopting a protectionist attitude, to prevent "bad" information from invading and suffocating the "good." Rather, we must multiply the paths and the possibilities of coming and goings.” -- identity politics

Zizek (A cyberspace Lenin: why not): ”Today one is thus tempted to paraphrase Lenin's well-known motto, 'Socialism = electrification + the power of the soviets': 'Socialism = free access to internet + the power of the soviets.'” -- transformative politics

- informal learning – is it a concept used in an ideological vacuum?
  • the contexts of learning... It's all ideological...
  • ”formal learning with a human face” (the supplement argument)
- institutions of formal learning: are they public spaces?!?
  • ex. can you use a lecture hall for spontaneous teach-in?
  • can you have a wiki on the uni server and if you do, what 's the big deal?
- ”social software” -- open collaborative content
  • where's the social? How about collaboration, or co-operation?
- formal learning in an organisation – informal learning with an disorganisation
-- ownership?
  • practical problems with gated and open parts of communication (financial vs educational contents)
-- responsibility?
  • who is responsible for GNU/Linux, Apache, Wiki?
  • teacher vs students (Freire: Pedagogy of the Oppressed, student-teachers & teacher-students in a dialogue changing the world)
-- planning phase vs teaching phase
  • who is actually learning? And for what?
  • self-directed vs group directed
-- democracy
  • disorganisation: direct
  • organisation: representative (at best)
-- recognising learning where and when it happens
  • disorganisation: must ('you have to give what you got')
  • organisation: measured, ”as if”-learning
  • A related question concers the relationship between certainty and uncertainty (see Jussi Silvonen's blog entry--only in Finnish, sorry)
- unintended uses/contents
  • literacy: when you teach one, you get two! (Williams: On Television, bible – radical press)
  • over/dis/misinterpretation
  • reading the word/reading the world, changing the word/the world -- supplementary or parallax views?
Comments after the presentation:

- how do you deal with the practical problems of social software platforms?
- it's all ideological... so welcome to the desert of the real...
- the same problems in companies etc.
- in some professions like educating physicians, it's necessary to have institutional frame for learning the right things vs voluntary fields of interests (like philosophy, or human and social sciences)

14.9.06

Blogit ja vastavirta

Luennolla Juha mainitsi, että blogi-ilmiöön liittyy vaihtoehtoisen tai vastavirta-median piirteitä. ZNetin-artikkelissa media-aktivisti Mickey Z kirjoittaa samasta asiasta, liittäen sen myös melankolian politiikaan:


With an innumerable amount of flashy, take-forever-to-load mainstream websites teeming with must-read items about pseudo-people like Paris Hilton, Tom Cruise, Bill O'Reilly, and Michael Moore...why do so many bother maintaining a blog that's read by (maybe) 75 outcasts?
In some ways, blogs – an epigrammatic name that encompasses an ever-widening aggregation of personal websites dedicated to a fabulously broad range of subject matter – have replaced the dog-eared notebook into which we scribbled our deepest thoughts...shunning attention, fearing perhaps, we were alone.


Mickey Z näkee blogeille tilauksen käsityksiltään ja lähtökohdiltaan kapeutuvan valtamedian luoman klaustrofobian lievittäjänä:

Running parallel to the fads, trends, and crazes, the corporate media is an equally potent impetus for the proliferation of blogs. More specifically, it's the shrinking limits of debate within the corporate-dominated elite media that have inspired many a blogger.

PBwiki

esim. näin: http://digil.pbwiki.com/ ja salasanahan oli ...

Muitakin wikipalveluntarjoajia toki on. Ja jos on tekemässä *tiettyä* asiaa, on asianomainen wikipedia-artikkeli tai wiki-kirja mahdollinen. Wiki-alustoja on myös muiden mediamuotojen muokkaamiselle.

13.9.06

Opiskelusta

Lainataan tähän ajatusten kutittelijaksi kokonaisuudessaan Risto Niemi-Pynttärin blogimerkintä nimeltä "TÄMÄN BLOGIN KOMMENTOINNISTA SAAT 1 op":


Opiskelusta maksetaan nykyään. Valuuttana on opintopiste jonka voi sitten vaihtaa rahaksi erilaisten kertoimien avulla. Tämä on osa laajempaa henkistä kapitalismia sillä "taloudellisen arvonmuodostuksen paikka on muuttunut. Se on siirtynyt kurijärjestelmin hallitusta tehtaasta kulttuurin laajempaan ja tilallisesti määrittymättömään todellisuuteen." Sanoo Lazzarato.

Opiskelusta on tullut torpparin hommaa, taksvärkkiläisen päivätyötä isännälle. Ja sitten nämä vahat proffat ihmettelevät, että miksi opiskelijt ovat niin haluttomia eivätkä iloisin sydämin tee kaikenlaista ylimääräistä niin kuin ennen sivistysyliopiston aikaan.

Opiskelija on torppari, kaikki mikä on joskus tapahtunut palaa, luokkajako ja torpparitkin tulevat takaisin tässä maailmassa jossa kaikki on taloutta. Opiskelija se viljelee sarkojaan ja sivuaineitaan, maata jonka pitäisi kuulua hänelle itselleen. Hän on torppari, hän viljelee itseään tulevaisuuden työmarkkinoita varten.

Sitten isäntä pysähtyy pellon reunalle kieseissään, ja valittaa että vetämättömiä ja haluttomia ovat - ja nostaa gradut kyytiin ja vie punnittavaksi. Olikohan se vuonna 1984 kun henkisestä viljelystäkin tehtiin mitattava suure, opintoviikko. Pelkästään Orwellin vastaavan teoksen perusteella tuo vuosi olisi sopiva, koska sen jälkeen opiskelun periaate kääntyi päälaelleen.

Opiskelun periaate on, että jokaisen tulisi saada riittävä toimeentulo niin että voisi hankkia oppia ja sivistystä siltä alalta minkä kokee tärkeäksi. Opintopiste pakottaa päinvastaiseen logiikkaan. Opiskelijan on kerättävä uutterasti opintopiseitä saadakseen edes jonkinlaisen toimeentulon.

Näin oppimisesta tuli valuuttaa, ja on hirvittävän loogista se että parempaa toimeentuloa tavoitellaan siten että samasta työstä halutaa korkeampaa hintaa. Eli opiskelija haluaa enemmän opintopisteitä samasta työstä ja tämä tilanne aiheuttaa haluttomuutta.

Kurssikirjat wikeinä?

Yllätys, yllätys, Kalifornian kouluissa on pulaa oppikirjoista. Ongelma taitaa olla globaali, sillä Tampereen Tammelassa ja Togon Loméssa asiat ovat samalla mallilla. Näistä asioista kiinnostunut Tony Whitson ratkaisuksi wikipohjaisia oppikirjoja. Lue! tonywhitson.edublogs.org

12.9.06

Kurssin lukemistoa

Kurssin lukemistona 14.9.-28.9. R. Kupiaisen artikkeli Yhteistoiminnallinen lukutaito. Ilmestyy Aikuiskasvatus -lehdessä 3/2006. PDF-tiedosto (67 kt)

5.9.06

Blogit ja melankolian politiikka

Michael Keren on kirjoittanut kiinnostavan artikkelin blogien poliittisesta merkityksestä, Blogging and the Politics of Melancholy Canadian Journal of Communication -lehdessä. Blogien emansipatorinen, eli vapauttava merkitys, ei liity perinteiseen politiikka-käsitykseen ja sen informoituun ja tiedostavaan kansalaiseen, vaan omaelämäkerrallisen "itseilmaisun politiikkaan" ja sen vetäytyvään, osin subversiiviseen yksilöön. Melankolisuus tarkoittaa yhteiskunnan kieltämistä, marginaaleja ja sosiaalisesti määrittelemätöntä.

Keren nostaa melankolian politiikan moderniksi prototyypiksi Dostojevskin kellariloukon miehen:

"A modern prototype of the melancholic can be found in Dostoevsky’s Notes from Underground, whose protagonist forcefully represents the reversal of the rational, enlightened citizen. While that citizen is marked by a readiness to compromise with fellow beings and serve the community, Dostoevsky’s Underground Man feels total aversion toward other human beings and society. He lives his life in a corner, in a mouse hole, and knows that this is a form of existence a serious person could never aspire to change. He also knows that only fools can expect to avenge the punches they take from a hostile environment. Thus, he accepts his hyperconscious existence in the mouse hole: “There, in its nasty, stinking, underground home our insulted, crushed and ridiculed mouse promptly becomes absorbed in cold, malignant and, above all, everlasting spite” (Dostoevsky, 1960, p. 10).

Why is Underground Man writing the “notes”? Mainly because he is bored, he says. Anyone who found himself confined underground for 40 years would look for something to do. He does not wish to be hampered by any restrictions in compiling his notes; he just wishes to jot things down as he remembers them.

'What precisely is my object in writing? If it is not for the public, then after all, why should I not simply recall these incidents in my own mind without putting them down on paper? Quite so; but yet it is somehow more dignified on paper. There is something more impressive in it; I will be able to criticize myself better and improve my style. Besides, perhaps I will really get relief from writing.' (Dostoevsky, 1960, p. 36)"

20.8.06

E-kirjoista ja muusta Manhattanilta

Keskellä Manhattania, New York Cityn pääkirjaston kupeessa, on kaikkien virvoitusta kadun kuumuuteen ja wifiä etsivien keidas Bryant Park jonka langaton verkko on ilmainen käyttää, kuten näkyy. Kävin vilkuilemassa Tampereen yliopiston e-kirjoja, joita alkaa jo olla, mutta paljon on vielä matkaa kattavaan e-kurssikirjavalikoimaan, joka ratkaisi monia kirjojen saatavuuteen liittyviä ongelmia. Kuinkahan saisimme vaikkapa Vastapainon ja Gaudeamuksen mukaan e-kirja bisnekseen? Ei kai se vaikeaa ole, kustannussopimuksen vain kirjataan mahdollisuus julkaista käsikirjoitus e-kirjana. Ei sen pitäisi ainakaan vähentää painettujen kirjojen myyntiä, ehkä se voisi jopa lisätä sitä.-- Mutta kuka kertoo, mitä on blooking?

Nyt kirjoitan tätä viestiä (skandinaavittomalla kirjoittimella johon skandit saa kopioimalla ne ylhäällä olevasta tekstistä) Applen Mekaksi kutsutussa myymalassä viidennellä avenuella. Kauppa kuhisee mac-halukasta ja -uskollista kuluttajaa muistuttaen lasiselta ja vaalealta designiltaan paitsi suomalaista modernia myos Spielbergin elokuvaa Minority Report. Ja muutenkin: vaeltaessani valkoisten koneiden keskellä muiden muurahaisten tavoin kaupan henki on kuin Minorityn Reportin uljaassa uudessa maailmassa, jossa ennalta tiedetään kuka osallistuu rikokseen, ja jossa "rikollisten" huumatut ruumiit ja muistikapasiteetti palvelee systeemiä.

14.8.06

Opetusohjelmapatenteista



Flosse Possen blogi tarttuu hyvin dokumentoidussa postissa tärkeään kysymykseen: patentteihin, jotka koskevat education-softaa. Blackboard Inc. on patentoimassa hyvin laajaa keksintöä, käytännössä "virtuaalista oppimisympäristöä". Riippumatta siitä, meneekö patentti läpi ja voidaanko sen toteutumista valvoa, on hakemus merkki ajasta. Yhtäällä "gated communities"-ajattelu, suljetut ja omistetut sisällöt ja valvotut kanavat, toisaalla "open communities", vapaat sisällöt ja avoin yhteistyö. Ratkaisuja tehdään nyt: Internetin kultainen aika alkaa olla ohi ja fragmentoitumisen aika alkamassa.
Softapatentitt muodostavat yrityksille keskeisiä taiteluaseita, joiden avulla neuvotellaan toisten suuryritysten kanssa ja estetään pienten kilpailijoiden synty, vähintään siksi, ettei pieneillä yrityksillä tai julkisilla instituutioilla ole mahdollisuuksia käydä läpi patenttiviidakkoa saati sitten kalliita oikeusjuttuja.
Softapatenttien saaga EU:ssa on yhä epäselvässä vaiheessa, mutta täälläkin vastaavanlaisia patenttihakemuksia esiintyy jo. Softapatentit ovat kaiken kaikkiaankin melko huono idea ja opetuksen alueella ne tuntuvat erityisen haitallisilta. Asiaa vain pahentaa patenttivirastojen löyhät myöntökriteerit. Lisätietoa löytyy suomeksi täältä: nosoftwarepatents.com ja ulkomaankielellä täältä. Lainaus:

Ohjelmistopatentit ovat aivan yhtä väärä asia kuin laajentaa patentoitavuutta kirjallisuuteen. Jos elokuvien juonten peruselementit patentoitaisiin, kukaan ei voisi tehdä uutta elokuvaa tarkistamatta ensin ettei käsikirjoituksessa ole jotain sellaista yleistä ideaa, jonka joku on patentoinut vuoden 1984 jälkeen. Tässä on esimerkki: "Kuuma tanssi" [Dirty Dancing] (1987) ja "Titanic" [Titanic] (1997) tuntuvat aivan erilaisilta elokuvilta. Jos käsikirjoitusten osia patentoitaisiin, Kuuman tanssin tekijät olisivat (ehkä) voineet haastaa Titanicin tekijät. Molemmissa on kohtaus, jossa köyhä poika vie rikkaan tytön rikkaiden tanssiaisista tavallisen kansan tansseihin ja tyttö pitää siitä. Kuuma tanssi julkaistiin noin yhdeksän vuotta ennen Titanic:ia eli mahdollinen patentti olisi ollut voimassa. Oliko James Cameron:illa tämä Kuuman tanssin kohtaus mielessään kirjoittaessaan Titanic:ia, sitä ei kukaan tiedä. Ehkä Cameron ei ollut koskaan nähnytkään Kuumaa tanssia, mutta se ei olisi estänyt käyttämästä patenttia Titanic:in julkaisemisen tai levittämisen estämiseksi.

10.8.06

Esimerkkejä


Pari hauskaa sosiaalisen median esimerkkiä: ensinnäkin Bookmooch (kiitos vinkistä, Katri!). Ideana on kierrättää kirjoja. Listalle ilmoitetaan omat poisannettavat kirjat ja listoilta etsitään vastineeksi muiden poisantamia. Kuluja vain postikulut. Tietenkin aika englantipainotteinen. Sehän näissä tuppaa olemaan: kriittisen massan syntyminen edellyttää aika suuria kielialueita. Suomalainen Vaihtori näyttää ainakin vielä aika hiljaiselta, mutta toivottavasti vilkastuu.

Toinen on Fonero.
Tässä ajatuksena on WiFi yhteyksien jakaminen. Kun antaa oman WiFi-yhteytensä muiden Foneroiden käyttöön, saa itse käyttää kaikkien Foneroiden WiFejä. Saitilta löytyy kartat. Fon tarjoaa myös melko halpoja WiFi-laitteita näin alkuun. Omaa WiFi-äksessiään voi myös myydä "alien"-käyttäjille Foneron kautta.

2.8.06

Dream II

Juhan, Reijon ja minun paperi Tanskan konferenssia varten löytyy täältä.

17.7.06

Teemu Leinonen on EU and digital literacy

Teemu Leinonen is reporting from an EU eLearning conference, where one of the themes is digital literacy. The FLOSSE posse is worth checking out!

11.7.06

Wikipediasta


Wikipedia on yksi parhaista esimerkeistä, miten digitaalinen lukutaito mahdollistaa laadullisesti uusia asioita. Vapaus antaa Wikipedialle kaksi ennennäkemätöntä ulottuvuutta: a) kuka tahansa (jolla on pääsy nettiin) voi käyttää ensyklopediaa vapaasti. Tällaista ei ole koskaan enne tapahtunut; edes kirjasto + Britannica ei ole sama asia, koska kirjastot sijaitsevat tietyissä paikoissa. Vielä tärkeämpi on b) mistä tahansa aiheesta voi kirjoittaa artikkelin. Naturen tekemä vertailu Britannican ja Wikipedian artikkelien laadun välillä on jo melko tunnettu, suurta eroa ei löytynyt puoleen tai toiseen. Mielenkiintoisempi olisi vertailu artikkelien aiheiden suhteen. Veikkaan, että Wikipediassa on kokonaisia aihealueita, joita ei lainkaan esiinny Britannicassa (tietotekniikka, polulaarikulttuuri, jne.).

Tässä haastattelussa kolme huomattavaa englantilaisen, saksalaisen ja japanilaisen Wikipedian aktiivia keskustelee Wikipedian toiminnasta. Huomiot wikipedistien eri rooleista ja artikkelien läpikäymistä prosesseista ovat mielenkiintoisia. Lainaus:

DR: What about the 'collective intelligence' or 'collective wisdom' argument: That given enough authors, the quality of an article will generally improve? Does this hold true for Wikipedia?

EB: No, it does not. The best articles are typically written by a single or a few authors with expertise in the topic. In this respect, Wikipedia is not different from classical encyclopedias.


Kolletiivisuus esiintyy ehkä enemmän metatasolla: artikkelien poistoissa, beutraalin näkökulman ja wiki-tyylin luomisessa.

Median yhteiskunnallista kontekstia...

Median yhteiskunnallista kontekstia valottaa nuorisotutkimuksen laveasta perspektiivistä Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisusarja, jossa on nyt ilmestynyt Tommi Hoikkalan ja Mikko Salasuon toimittama teos Prekariruoska? Portfoliopolvi, perustulo ja kansalaistoiminta. Digitaalisen lukutaidon kannalta teos havainnollistaa sitä, etteivät media ja medialaitteet leiju semio-teknologisen sfäärin pilvettömällä taivaalla, vaan kiinnittyvät käyttöjensä kautta moniin yhteiskunnallisiin ja henkilökohtaisiin, tavalla tai toisella poliittisiin käytäntöihin, joita piiskaavat vastarinnan kuurot ja ajoittain möyryävät ukkoset.

Kirjan avaa Helsingin EuroMayDay-verkoston ja verkkolehti Megafonin nimissä kirjoitettu teksti, jonka loppukaneettina kirjoitetaan:

"Yllättävilläkin tahoilla on EuroMayDayn myötä alettu puhua jopa luokkataistelun paluusta. Luokka poliittisena subjektina voi kuitenkin syntyä vasta yhteisen taistelun myötä. Sen vuoksi nyt vaaditaan ennen kaikkea kykyä muodostaa liittoumia, joiden moneudesta syntyy ”uuden työn liike”. Poliisi ja valtamedia ovat yrittäneet löytää keskitettyä organisaatiota. Sellaista ei ole, emmekä sellaista kaipaa. Haluamme sen sijaan kannustaa ihmisiä verkostoitumaan omaehtoisesti erilaisten projektien ympärille. Prekariaatti on moneus, ja niin ovat myös prekariaatin kamppailut. Tarvitaan lisää tilanteita, joissa erilaiset prekaarit voivat liittyä yhteen. Keskeisellä sijalla ovat yhteiset kamppailut siirtolaisten kanssa. Tarvitaan myös uudenlaista ay-toimintaa vastavoimaksi työnantajien mielivallalle.
Tarvitaan yhteiskunnallista liikettä, joka kykenee edistämään ihmisten yhteistoiminnallisten verkostojen itsenäisyyttä suhteessa pääomaan ja luomaan painetta yhteisesti tuotetun yhteiskunnallisen rikkauden uudelleen jakamiseksi."

Mainittujen tahojen hankkeisiin liittyy myös tutustumisen arvoinen Uuden työn sanakirja.

9.7.06

Hiukan taustaa medialaitteille...

Noam Chomsky lienee paitsi tunnetuimpia kielitieteilijöitä myös tunnettu yhteiskunta- ja mediakriitikko, jonka tekstejä ja puheita kannattaa lukea. Muutamia Chomskyn haastatteluja on kerätty nettiin, niiden joukossa muun muassa keskustelu ranskalaisfilosofi Michel Foucault'n kanssa.

8.7.06

Sosiaaliset ohjelmistot, sosiaalinen media, sosiaalinen, sosiaalinen, miksei yhteistyön...

HigherEd BlogCon on sivusto, jossa keskustellaan sosiaalisesta mediasta eli netissä pyörivistä ohjelmistoista joihin jokainen voi antaa kykyjensä mukaisen panoksen ja käyttää mielensä mukaan. Tampereen yliopiston liepeiltäkin löytyy vastaavaa keskustelua, esimerkiksi karmean kuuloisesta Tampereen eOppimisen klusterista.

6.7.06

Kriittinen informaatiolukutaito

Gypsy Librarian kirjoittaa blogissaan kriittisestä informaatiolukutaidosta viitaten James Elmborgin artikkeliin "Critical Information Literacy: Implications for Instructional Practice" (The Journal of Academic Librarianship 32.2, March 2006, ss. 192-199). Elmborg kysyy kehittelee informaatiolukutaitoa kriittisen pedagogiikan kontekstissa Paulo Freiren ideoita seuraillen ja kehitellen.

Gypsy Librarian kirjoittaa: "The author argues that academic librarianship needs to be defined in terms of teaching, learning, and literacy scholarship. The idea is to move information literacy as libraries seem to define it, in terms of skills, towards a critical pedagogy. I find this to be quite challenging for librarianship. Coming from a background in teaching, I like these ideas. However, knowing the profession of librarianship, I can see where this would be met with resistance. One of the core values of professional librarianship is a sense of neutrality. We provide the information our patrons want without any other questions or impediments on our part. Yet critical pedagogy, as I understand it and as Elmborg briefly explains, is political by nature . If educators are shaping the citizens of tomorrow, there has to be some political engagement, yet "politics" seems such a dirty word. At the end of the day, what we do as educators is teach the students to think critically, to question. Maybe we should be asking more questions like these: 'What is the role of the library in a Freireian vision of critical literacy? Is the library a passive information bank where students and faculty make knowledge deposits and withdrawals, or is it a place where students actively engage existing knowledge and shape it to their own current and future uses? And what is the librarian's role as an educator in the process?' (Elmborg 2006, 193)."

Dream

Kööpenhaminassa järjestetään syyskuun lopulla kiinnostava, kurssimme teemoihin liittyvä konferenssi Informal Learning and Digital Media, johon mekin matkustamme tutkijoina, opiskelijoina ja täydennyskoulutettavina. Pääesitelmöitsijänä on muun muassa James Paul Gee, joka on herättänyt paljon keskustelua viimeisimmällä kirjallaan What Video Games Have to Teach Us About Learning and Literacy videopelien ja muiden digilaitteiden opettavaisuudesta ja niiden sisältämistä oppimisperiaatteista.