Päällimmäisenä artikkelista jäi mieleen medialukutaidon määritelmä: se on kyky saavuttaa, ymmärtää ja LUODA informaatiota erilaisissa konteksteissa" ( the office of Communications, Ofcom) Äkkiseltään kun ajattelen, niin ymmärrän lukutaidon kyvyksi saavuttaa ja ymmärtää informaatiotiota. En niinkään liitä lukutaitoa uuden luomiseen. Vaikkakin lukutaitoa tulee olla, jotta pystyisi luomaan uutta. Mutta edellyttääkö hyvä lukutaito sen, että kykenee luomaan uutta? tulikohan tarpeeksi monimutkaisesti...
Itsellenikin samoin osui silmään tuo "informaation luominen" osana medialukutaitoa. Pohdiskelin myös sitä vaihtoehtoa, että sillä tarkoitettaisiin taitoa luoda merkityksiä ja näkemyksiä saadusta informaatiosta.
Joka tapauksessa, on mielenkiintoista seurata kuinka pitkälle tällaisessa yhteistoiminnallisessa oppimisessa ja lukutaidossa voidaan päätyä. Koskahan esimerkiksi onnistutaan saavuttamaan se piste, jossa kansalaiset osallistuvat aktiiviseen keskusteluun ja päätöksentekoon poliittisista kysymyksistä tietoverkkojen välityksellä samalla ollen jatkuvassa vuorovaikutuksessa äänestämiensä kansanedustajien kanssa(Tällaista suuntaa on toki ollut jo näkyvissä muun muassa joidenkin kansanedustajien luomien blogien pohjalta).
Ehkä informaation luomisella tarkoitetaan medialukutaidon kohdalla kykyä osallistua keskusteluun tietyssä mediassa. Tietoa siitä, miten esim. blogiin voi osallistua ja kirjoittaa omia mielipiteitään, ei vain "ulkopuolisena" katsoa mitä muut tekevät ja sanovat.
"Esimerkiksi avainsanoihin perustuva folksonomia tarkoittaa myös suoraa yhteyttä niihin henkilöihin, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista." (s. 9)
Teoriassa, mutta käytännössä tästä ollaan vielä melko kaukana. Eräs asia mihin artikkelissa ei (ymmärrettävästi--onhan kyseessä lähinnä tekninen seikka) kiinnitetty juurikaan huomiota on folksonomia-tyylisessä tiedon organisoinnissa piilevät ongelmat, joista eräs on ns. "meta noise". Esimerkkejä meta noisesta ovat esim. väärinkirjoitetut tai eri tavalla kirjoitetut tagit (esim. color vs. colour, al-Qaeda vs. al-Qaida, jne.), sekä tagien väärät viittaussuhteet.
Muita ongelmia ovat mm. polysemia ja synonymia ynnä muut "lingvistiset" ongelmat (esim. sanojen taivutus) sekä tagauksen tarkkuusaste hyponyymisessä mielessä, eli olisiko esimerkiksi valokuva, jossa on punainen ruusu, syytä tagata "flower", "rose" vai "red rose"? Ongelma on tietenkin tapauskohtainen, ja hyvää esimerkkiä on vaikea keksiä, mutta ymmärrätte varmasti mitä tarkoitan.
Kaikkia edellämainittuja ongelmia löytää vaikkapa pikaisella del.icio.us-palvelun selailullakin melko runsaasti.
Mainitsemani ongelma saattaa vaikuttaa hyvinkin pinnalliselta ja tekniseltä, mitä se varmasti jossain määrin onkin, mutta se on silti mielestäni hyvinkin todellinen ongelma folksonomioiden hyödyllisyyden ja käytettävyyden kannalta.
Lopuksi on myönnettävä että vaikka sana "holoptisistisiksi" (s. 8) onkin sinänsä varsin kaunis, uskoisin oikean muodon olevan kuitenkin vain "holoptisiksi". :)
Tekstit
5 kommenttia:
Joo, eli tänne kommentteja, kysymyksiä, ja niin edelleen.
Päällimmäisenä artikkelista jäi mieleen medialukutaidon määritelmä: se on kyky saavuttaa, ymmärtää ja LUODA informaatiota erilaisissa konteksteissa" ( the office of Communications, Ofcom) Äkkiseltään kun ajattelen, niin ymmärrän lukutaidon kyvyksi saavuttaa ja ymmärtää informaatiotiota. En niinkään liitä lukutaitoa uuden luomiseen. Vaikkakin lukutaitoa tulee olla, jotta pystyisi luomaan uutta. Mutta edellyttääkö hyvä lukutaito sen, että kykenee luomaan uutta? tulikohan tarpeeksi monimutkaisesti...
Itsellenikin samoin osui silmään tuo "informaation luominen" osana medialukutaitoa. Pohdiskelin myös sitä vaihtoehtoa, että sillä tarkoitettaisiin taitoa luoda merkityksiä ja näkemyksiä saadusta informaatiosta.
Joka tapauksessa, on mielenkiintoista seurata kuinka pitkälle tällaisessa yhteistoiminnallisessa oppimisessa ja lukutaidossa voidaan päätyä. Koskahan esimerkiksi onnistutaan saavuttamaan se piste, jossa kansalaiset osallistuvat aktiiviseen keskusteluun ja päätöksentekoon poliittisista kysymyksistä tietoverkkojen välityksellä samalla ollen jatkuvassa vuorovaikutuksessa äänestämiensä kansanedustajien kanssa(Tällaista suuntaa on toki ollut jo näkyvissä muun muassa joidenkin kansanedustajien luomien blogien pohjalta).
Ehkä informaation luomisella tarkoitetaan medialukutaidon kohdalla kykyä osallistua keskusteluun tietyssä mediassa. Tietoa siitä, miten esim. blogiin voi osallistua ja kirjoittaa omia mielipiteitään, ei vain "ulkopuolisena" katsoa mitä muut tekevät ja sanovat.
"Esimerkiksi avainsanoihin
perustuva folksonomia tarkoittaa myös suoraa yhteyttä niihin henkilöihin, jotka ovat
kiinnostuneita samoista asioista." (s. 9)
Teoriassa, mutta käytännössä tästä ollaan vielä melko kaukana. Eräs asia mihin artikkelissa ei (ymmärrettävästi--onhan kyseessä lähinnä tekninen seikka) kiinnitetty juurikaan huomiota on folksonomia-tyylisessä tiedon organisoinnissa piilevät ongelmat, joista eräs on ns. "meta noise". Esimerkkejä meta noisesta ovat esim. väärinkirjoitetut tai eri tavalla kirjoitetut tagit (esim. color vs. colour, al-Qaeda vs. al-Qaida, jne.), sekä tagien väärät viittaussuhteet.
Muita ongelmia ovat mm. polysemia ja synonymia ynnä muut "lingvistiset" ongelmat (esim. sanojen taivutus) sekä tagauksen tarkkuusaste hyponyymisessä mielessä, eli olisiko esimerkiksi valokuva, jossa on punainen ruusu, syytä tagata "flower", "rose" vai "red rose"? Ongelma on tietenkin tapauskohtainen, ja hyvää esimerkkiä on vaikea keksiä, mutta ymmärrätte varmasti mitä tarkoitan.
Kaikkia edellämainittuja ongelmia löytää vaikkapa pikaisella del.icio.us-palvelun selailullakin melko runsaasti.
Mainitsemani ongelma saattaa vaikuttaa hyvinkin pinnalliselta ja tekniseltä, mitä se varmasti jossain määrin onkin, mutta se on silti mielestäni hyvinkin todellinen ongelma folksonomioiden hyödyllisyyden ja käytettävyyden kannalta.
Lopuksi on myönnettävä että vaikka sana "holoptisistisiksi" (s. 8) onkin sinänsä varsin kaunis, uskoisin oikean muodon olevan kuitenkin vain "holoptisiksi". :)
Lähetä kommentti